Valtion rooli joukkoliikenteen edistäjänä Ranskassa ja Sveitsissä
Rantala, Tuuli (2012)
Rantala, Tuuli
2012
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Teknis-taloudellinen tiedekunta - Faculty of Business and Technology Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201206191225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201206191225
Tiivistelmä
Joukkoliikenteellä on tärkeä rooli ympäristöhaittojen ja päästöjen suhteen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä diplomityö on syntynyt Liikennevirastolle tehdyn hankkeen ohessa, ja työssä lähestyttiin valtion roolia joukkoliikenteen edistäjänä kolmen ranskalaisen ja sveitsiläisen case-esimerkin avulla. Case-tutkimus suoritettiin kirjallisuuspohjaisena tutkimuksena, jota täydennettiin asiantuntijahaastatteluin.
Ranskan valtio on antanut kaupungeille joukkoliikenteen rahoitustyökaluksi yrityksiltä perittävän joukkoliikenneveron. Tällä hetkellä joukkoliikenneveron osuus joukkoliikenteen kokonaisrahoituksesta on noin 40 – 45 prosenttia, ja vero on valtion ja kuntien näkökulmasta korvaamaton rahoitusapu joukkoliikenteelle ja sen kehittämiselle. Lisäksi Ranskassa valtio edellyttää suurimmilta kuntaseuduiltaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa, joka tähtää ensisijaisesti autoliikenteen vähentämiseen ja joka on sidottu vahvasti ympäristöön ja päästöihin liittyviin tavoitteisiin. Autoliikenteen kasvua onkin saatu hillittyä, kun taas joukkoliikenteen käyttö on kasvanut voimakkaasti. Sveitsissä on käytössä yhteislippujärjestelmä, jolloin matkustaja saa ostettua matkalipun koko matkaketjulle, vaikka hän käyttäisi matkallaan useaa eri liikennöitsijää ja joukkoliikennemuotoa. Noin puolet sveitsiläisistä käyttää joukkoliikennettä ja yhteislippujärjestelmään liittyviä matkakortteja on yhteensä lähes kolmella miljoonalla sveitsiläisellä.
Ranskassa ja Sveitsissä valtio on ottanut aktiivisen roolin joukkoliikenteen edistämiseen ja hyviä tuloksia on saatu aikaan lyhyessäkin ajassa. Vahva asiakas- ja asukaslähtöisyys voidaan nähdä taustalla olevana ajatuksena tarkastelluissa eurooppalaisissa edistysaskelissa. Nämä edistysaskeleet ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka valtio voi toimia suunnannäyttäjänä joukkoliikenteen suhteen.
Ranskan valtio on antanut kaupungeille joukkoliikenteen rahoitustyökaluksi yrityksiltä perittävän joukkoliikenneveron. Tällä hetkellä joukkoliikenneveron osuus joukkoliikenteen kokonaisrahoituksesta on noin 40 – 45 prosenttia, ja vero on valtion ja kuntien näkökulmasta korvaamaton rahoitusapu joukkoliikenteelle ja sen kehittämiselle. Lisäksi Ranskassa valtio edellyttää suurimmilta kuntaseuduiltaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa, joka tähtää ensisijaisesti autoliikenteen vähentämiseen ja joka on sidottu vahvasti ympäristöön ja päästöihin liittyviin tavoitteisiin. Autoliikenteen kasvua onkin saatu hillittyä, kun taas joukkoliikenteen käyttö on kasvanut voimakkaasti. Sveitsissä on käytössä yhteislippujärjestelmä, jolloin matkustaja saa ostettua matkalipun koko matkaketjulle, vaikka hän käyttäisi matkallaan useaa eri liikennöitsijää ja joukkoliikennemuotoa. Noin puolet sveitsiläisistä käyttää joukkoliikennettä ja yhteislippujärjestelmään liittyviä matkakortteja on yhteensä lähes kolmella miljoonalla sveitsiläisellä.
Ranskassa ja Sveitsissä valtio on ottanut aktiivisen roolin joukkoliikenteen edistämiseen ja hyviä tuloksia on saatu aikaan lyhyessäkin ajassa. Vahva asiakas- ja asukaslähtöisyys voidaan nähdä taustalla olevana ajatuksena tarkastelluissa eurooppalaisissa edistysaskelissa. Nämä edistysaskeleet ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka valtio voi toimia suunnannäyttäjänä joukkoliikenteen suhteen.