Lähiön Emergenssi - Energiatehokas täydennysrakentaminen kasvavan metropolin lähiöön, Case Kontula
Tynkkynen, Pekka (2011)
Tynkkynen, Pekka
2011
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011070114753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-2011070114753
Tiivistelmä
Tutkin työssäni Helsingin metropolialueella sijaitsevan lähiön energiatehokasta, ekologisesti kestävää täydentämistä. Tutkimuksen lähtökohtana on emergenssinä tunnettu ilmiö. Kaupungin toimintojen kompleksisessa verkossa saavutettavuus vaikuttaa olevan voimakkain yksittäinen tekijä kasvavassa ja muuttuvassa kaupungissa.
Tutkimus linjautuu perustelemaan hajanaisen kaupunkirakenteen tiivistämistä rohkaisemalla muutosvoimaisimpia alueita kasvamaan houkutteleviksi keskuksiksi, jotka vetävät puoleensa tiiviimpää asumista. Helsingin metropolialuetta eri mittakaavoissa tarkastellen pyrkimyksenä on osoittaa, kuinka alueen odotettavissa oleva kasvu tulee kanavoida muodostamaan tiiviimpi kaupunki. Tässä tarkastelussa esikaupungeilla on erityinen rooli alueina, joiden infrastruktuuri ja maankäyttö sallisivat paljon tiiviimmän rakentamisen, ja joiden energiatehokkuus, ekologisuus ja toimivuus paranisi täydentämällä. Yleiseltä tasolta siirryn tarkastelemaan Kontulaa, tyypillistä 1960-70 luvuilla rakennettua betonielementtilähiötä. Analysoimalla alueen sidoksia ympäröivään kaupunkiin, sen resursseja, energiankulutusta, toimintoja, historiaa ja tulevaisuutta, pyrin löytämään emergenssiin, kompleksisuuteen ja biomimiikkaan perustuvan lähestymistavan.
Analyysiin tuloksena esitän kokoelman evolutionäärisiä täydennysrakennusmalleja, joiden joukosta kolmea ratkaisua tutkitaan syvemmin. Mallit ovat ehdotuksia, jotka on tarkoitettu herättämään keskustelua ja ajatuksia Kontulan tyyppisten kasvavien esikaupunkien täydentämisestä. Pyrin löytämään lähiön potentiaalin tilanteessa, jossa kasvaminen tiivistäen ymmärretään ainoaksi vaihtoehdoksi, joka todella tuottaa energiatehokasta, kestävää, joustavaa ja elinvoimaista ympäristöä. Vältän valmiiden ratkaisuiden esittämistä, ja pyrin sen sijaan nostamaan esiin erilaisia arkkitehtuureja, teknologioita ja visioita ennakkoluulottomaan täydennysrakentamiseen. Tulokset ovat tyypiltään, kokoluokaltaan ja käyttöprofiililtaan hyvin erilaisia. Pyrin tarjoamaan sekä taloudellisesta näkökulmasta helposti toteutettavia ideoita, että vaihtoehtoja, joiden toivon innostavan näkemään kasvavat lähiöt suurten investointien ja edistyksellisten rakennushankkeiden kohteina.
Työ on tehty 2010 - 2011 monialaisessa Aarre-lähiötutkimusryhmässä, joka toimii pääasiassa Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE:n kautta. /Kir11 This work studies the transformation of a suburb situated in the Helsinki metropolitan area by contemplating its energy efficiency and ecological sustainability. The basis of this inspection underlies in the phenomenon known as emergence. Stemming from the complexity of urban functions, accessibility is detected to be the most powerful factor in growing and moving cities.
The study finds a direction in rationalizing the necessity of condensing the sprawling urban structure by transforming the most potent neighbourhoods into lively new centers attracting the surrounding sprawl. Examining the Helsinki metropolitan area from various scales it is determined that the future growth of the area must be channeled to form a more compact city. From these observations it seems evident that Helsinki s suburbs have a special role as areas of which infrastructures and land use would allow a much more dense development, further improving their energy efficiency, ecology and functionality. From a more general level, the study fixes the focus on a highly typical 1960 s and 70 s concrete built Helsinki suburb, Kontula. Analyzing its connections to the surrounding city, its resources, energy consumption, functions, history and future, the study attempts to find an approach based on emergence, complexity and biomimicry to propose an example of unprejudiced but pragmatic suburb transformation.
As a result of the analysis, a collection of evolutionary models are brought to light, among which three solutions are researched more profoundly. The proposed models are intended to arouse discussion and thoughts concerning the treatment of metropolitan suburbs such as Kontula. I have sought to find the potential of a suburban district in a situation in which carefully managed densifying is eventually understood as the only true alternative that will produce an efficient, sustainable, flexible and vital urban environment. Instead of definitive blueprints the results are showcases of various architectures, technologies and visions for a new kind of urban infill design. I have strived to provide both ideas that are easily executable from an economical point of view, as well as ones that I hope will be inspirational for regarding metropolitan suburbs as subjects for large investments and progressive construction projects.
The work has been done during 2010 -2011 as part of the multidisciplinary Aarre -research group, which functions mainly through the EDGE Laboratory for Architectural and Urban Research.
Tutkimus linjautuu perustelemaan hajanaisen kaupunkirakenteen tiivistämistä rohkaisemalla muutosvoimaisimpia alueita kasvamaan houkutteleviksi keskuksiksi, jotka vetävät puoleensa tiiviimpää asumista. Helsingin metropolialuetta eri mittakaavoissa tarkastellen pyrkimyksenä on osoittaa, kuinka alueen odotettavissa oleva kasvu tulee kanavoida muodostamaan tiiviimpi kaupunki. Tässä tarkastelussa esikaupungeilla on erityinen rooli alueina, joiden infrastruktuuri ja maankäyttö sallisivat paljon tiiviimmän rakentamisen, ja joiden energiatehokkuus, ekologisuus ja toimivuus paranisi täydentämällä. Yleiseltä tasolta siirryn tarkastelemaan Kontulaa, tyypillistä 1960-70 luvuilla rakennettua betonielementtilähiötä. Analysoimalla alueen sidoksia ympäröivään kaupunkiin, sen resursseja, energiankulutusta, toimintoja, historiaa ja tulevaisuutta, pyrin löytämään emergenssiin, kompleksisuuteen ja biomimiikkaan perustuvan lähestymistavan.
Analyysiin tuloksena esitän kokoelman evolutionäärisiä täydennysrakennusmalleja, joiden joukosta kolmea ratkaisua tutkitaan syvemmin. Mallit ovat ehdotuksia, jotka on tarkoitettu herättämään keskustelua ja ajatuksia Kontulan tyyppisten kasvavien esikaupunkien täydentämisestä. Pyrin löytämään lähiön potentiaalin tilanteessa, jossa kasvaminen tiivistäen ymmärretään ainoaksi vaihtoehdoksi, joka todella tuottaa energiatehokasta, kestävää, joustavaa ja elinvoimaista ympäristöä. Vältän valmiiden ratkaisuiden esittämistä, ja pyrin sen sijaan nostamaan esiin erilaisia arkkitehtuureja, teknologioita ja visioita ennakkoluulottomaan täydennysrakentamiseen. Tulokset ovat tyypiltään, kokoluokaltaan ja käyttöprofiililtaan hyvin erilaisia. Pyrin tarjoamaan sekä taloudellisesta näkökulmasta helposti toteutettavia ideoita, että vaihtoehtoja, joiden toivon innostavan näkemään kasvavat lähiöt suurten investointien ja edistyksellisten rakennushankkeiden kohteina.
Työ on tehty 2010 - 2011 monialaisessa Aarre-lähiötutkimusryhmässä, joka toimii pääasiassa Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE:n kautta. /Kir11
The study finds a direction in rationalizing the necessity of condensing the sprawling urban structure by transforming the most potent neighbourhoods into lively new centers attracting the surrounding sprawl. Examining the Helsinki metropolitan area from various scales it is determined that the future growth of the area must be channeled to form a more compact city. From these observations it seems evident that Helsinki s suburbs have a special role as areas of which infrastructures and land use would allow a much more dense development, further improving their energy efficiency, ecology and functionality. From a more general level, the study fixes the focus on a highly typical 1960 s and 70 s concrete built Helsinki suburb, Kontula. Analyzing its connections to the surrounding city, its resources, energy consumption, functions, history and future, the study attempts to find an approach based on emergence, complexity and biomimicry to propose an example of unprejudiced but pragmatic suburb transformation.
As a result of the analysis, a collection of evolutionary models are brought to light, among which three solutions are researched more profoundly. The proposed models are intended to arouse discussion and thoughts concerning the treatment of metropolitan suburbs such as Kontula. I have sought to find the potential of a suburban district in a situation in which carefully managed densifying is eventually understood as the only true alternative that will produce an efficient, sustainable, flexible and vital urban environment. Instead of definitive blueprints the results are showcases of various architectures, technologies and visions for a new kind of urban infill design. I have strived to provide both ideas that are easily executable from an economical point of view, as well as ones that I hope will be inspirational for regarding metropolitan suburbs as subjects for large investments and progressive construction projects.
The work has been done during 2010 -2011 as part of the multidisciplinary Aarre -research group, which functions mainly through the EDGE Laboratory for Architectural and Urban Research.