Kustannussäästöjä vai talousahdinkoa? Tapaustutkimus monikuntaliitoksen vaikutuksesta Jyväskylän kaupungin talouden tasapainoon

Abstract

Kuntauudistushankkeilla ja kuntaliitoksilla tavoitellaan kuntien talouden tasapainoa ja toisaalta yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoamista koko maassa. Kuntaliitoksen toteuttamisen taustalla vaikuttavat yleensä taloudelliset vaikeudet ja ongelmat palvelujen järjestämisessä. Taloudelliset vaikeudet ovat johtuneet muun muassa kuntien tehtävien lisääntymisestä, epäedullisista veroratkaisuista, valtionosuuksien leikkauksista, ikääntyvästä väestöstä ja taloussuhdanteiden vaihteluista. Taloudelliset ongelmat näkyvät usein tuloslaskelmien tilikauden alijääminä, jolloin kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan kunnan hyvinvointipalveluista koituvia menoja ja/tai korvaus- ja uusininvestointeja.

Kuntien taloudellisia ongelmia on pyritty ratkomaan kuntaliitoksin jo vuosikymmeniä, mutta 2000-luvulla suosiotaan kasvattivat erityisesti useamman kunnan monikuntaliitokset, johtuen yhdistymisavustusuudistuksista. Monikuntaliitoksia koskeva tutkimus on ollut kuitenkin vähäistä ja vähälle huomiolle on jäänyt myös vastaanottavan kaupungin talouden tasapaino ja taloudellinen kehitys liitoksen seurauksena. Kuntauudistushankkeissa ja kuntaliitosdokumenteissa korostetaan usein liitoksen hyödyllisiä vaikutuksia, mutta tosiasialliset vaikutukset ovat jääneet epäselviksi.

Tutkimuksessa tutkitaan Jyväskylän monikuntaliitoksen vaikutuksia Jyväskylän kaupungin talouden tasapainoon ja kehitykseen vuosien 2005-2015 väliseltä ajalta. Tutkimuksessa on hyödynnetty kunta- ja palvelurakenneuudistuksen arviointitutkimuksen (ARTTU) tunnuslukuja sekä aiempien kuntatutkimusten suosituksia käytettävistä tunnusluvuista, joiden tavoitteena on antaa luotettavampi kuva kunnan talouden tasapainosta, kuin mitä kunnan tilinpäätöksestä johdettavat tunnusluvut sellaisenaan antaisivat. Keskeinen elementti tutkimuksessa on myös arvioida Jyväskylän kaupungin talouden tasapainoa ja kehitystä kuntakonsernin näkökulmasta. Kunnissa yleistynyt tapa tuottaa palveluja tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä on luonut korostuneen tarpeen tutkia kunnan talouden tasapainoa emokunnan lisäksi koko kuntakonsernin näkökulmasta. Tätä näkökulmaa puoltavat myös kuntalainsäädännössä tehdyt uudistukset, joissa huomioidaan aiempaa kattavammin myös kuntakonsernin talouden tasapaino.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Jyväskylän kaupungin talouden tasapaino oli järkkynyt monikuntaliitoksen seurauksena. Se näkyi alijäämäisinä vuosina ja nopeana velkaantumistahtina. Alijäämät olivat seurausta muun muassa voimakkaasta investointitahdista, jolla pyrittiin vastaamaan voimakkaaseen väestönkasvuun. Toisaalta finanssikriisit ja talouden taantuma vaikuttivat Jyväskylän kaupungin talouden kehittymiseen. Tarkastelujakson loppupuolella oli havaittavissa taloudellisten tunnuslukujen kohenemista ja viitteitä talouden tasapainon saavuttamisesta pidemmällä aikavälillä, mutta se sisälsi kuitenkin paljon epävarmuutta.