Sosiaalinen hyväksyttävyys konfliktiherkässä maankäytön suunnittelussa Tapaustutkimus Kuusamon strategisen yleiskaavan päivitysprosessista
Koivunen, Johanna (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-30
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608312201
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608312201
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee sosiaalisen hyväksyttävyyden rakentumisen keinoja maankäytön suunnitteluhankkeessa, jossa ilmenee konfliktiherkkiä alueidenkäytöllisiä kysymyksiä. Tutkimuksen tapauksena on Kuusamon strategisen yleiskaavan päivitysprosessi, jossa ristiriitaiset maankäyttötarpeet ovat aiheuttaneet tarpeen sosiaalisen hyväksyttävyyden lisäämiselle laajan vuorovaikutusprosessin kautta. Tutkimuskysymyksiä ovat 1) Miten sosiaalinen hyväksyttävyys rakentuu konfliktiherkässä maankäytön suunnittelussa? 2) Mitä keinoja maankäytön suunnittelussa on sosiaalisen hyväksyttävyyden rakentamiseen ja intressien yhteensovittamiseen? ja 3) Millainen rooli luottamuksella on suunnitteluprosessissa? Näihin kysymyksiin vastataan sosiaalista hyväksyttävyyttä, luottamusta suunnittelussa sekä maankäytön suunnitteluun liittyvää osallistumista käsittelevän teoreettisen viitekehyksen kautta.
Tutkimuksen aineisto koostuu 12 haastattelusta, jotka on toteutettu touko- ja syyskuussa 2015. Haastatellut olivat kaavaprosessin osallisia, viranomaistahon edustajia ja kaavasta vastanneita suunnittelijoita. Haastatteluaineisto litteroitiin ja myöhemmin analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Kestävä ja hyväksyttävä kaivosteollisuus (SAM) -hanketta.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sosiaalista hyväksyttävyyttä rakennetaan pääosin hyödyntämällä vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta suunnitteluprosessissa. Etukäteinen selvitys- ja konfliktinkartoitustyö helpottaa kaavaprosessin ja siihen liittyvien vuorovaikutustilanteiden suunnittelua ja auttaa ennakoimaan kaavoituksen haasteet. Osallistumisprosessin ja sen tulosten laajempi hyödyntäminen sisällönmäärittelyssä lisää hyväksyntää ja kaavoitusprosessin läpinäkyvyyttä. Luottamus suunnittelijoihin, muihin osallisiin, viranomaisiin sekä koko kaavoitusinstituutioon on tärkeä osatekijä sosiaalisen hyväksynnän rakentumisessa, ja luottamuksen rakentamiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota erityisesti, kun prosessissa ilmenee konfliktiherkkyyttä. Luottamusta, sosiaalista hyväksyttävyyttä ja tietoutta on vahvistettava myös kaivostoiminnan kaltaisilla konfliktiherkillä aloilla, jotta kaavoitukselle saavutetaan paikallinen sosiaalinen hyväksyntä.
Tutkimuksen aineisto koostuu 12 haastattelusta, jotka on toteutettu touko- ja syyskuussa 2015. Haastatellut olivat kaavaprosessin osallisia, viranomaistahon edustajia ja kaavasta vastanneita suunnittelijoita. Haastatteluaineisto litteroitiin ja myöhemmin analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Kestävä ja hyväksyttävä kaivosteollisuus (SAM) -hanketta.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sosiaalista hyväksyttävyyttä rakennetaan pääosin hyödyntämällä vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta suunnitteluprosessissa. Etukäteinen selvitys- ja konfliktinkartoitustyö helpottaa kaavaprosessin ja siihen liittyvien vuorovaikutustilanteiden suunnittelua ja auttaa ennakoimaan kaavoituksen haasteet. Osallistumisprosessin ja sen tulosten laajempi hyödyntäminen sisällönmäärittelyssä lisää hyväksyntää ja kaavoitusprosessin läpinäkyvyyttä. Luottamus suunnittelijoihin, muihin osallisiin, viranomaisiin sekä koko kaavoitusinstituutioon on tärkeä osatekijä sosiaalisen hyväksynnän rakentumisessa, ja luottamuksen rakentamiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota erityisesti, kun prosessissa ilmenee konfliktiherkkyyttä. Luottamusta, sosiaalista hyväksyttävyyttä ja tietoutta on vahvistettava myös kaivostoiminnan kaltaisilla konfliktiherkillä aloilla, jotta kaavoitukselle saavutetaan paikallinen sosiaalinen hyväksyntä.