Språkval bland finlandssvenska ungdomar i Svenska samskolan i Tammerfors
Heikura, Riitta (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Heikura, Riitta
2015
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506221788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506221788
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Tampereella, Suomen suurimmalla ja sisämaan ainoalla niin sanotulla ruotsalaisella kielisaarekkeella, asuvien suomenruotsalaisten nuorten käytännön kielivalintoja. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kumpaa kieltä, suomea vai ruotsia, suomenruotsalaiset nuoret käyttävät erilaisissa arkisissa tilanteissa: kotona, koulussa, vapaa-ajalla kavereiden kanssa ja harrastuksissa ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kielivalintoihinsa. Nämä suomenruotsalaisten nuorten tekemät käytännön kielivalinnat ovat sekä yhteiskunnallisesti että kielitieteellisesti kiinnostavia, koska ne vaikuttavat ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin säilymiseen Tampereella.
Tutkielmani on kyselytutkimus, jonka suoritin Tampereen ruotsinkielisen yhtenäiskoulun lukiolaisten keskuudessa syksyllä 2008. Tutkimusaineistoni olen rajannut koskemaan niitä nuoria, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat rekisteröidyltä äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Tutkimusaineisto muodostuu näin ollen yhteensä 40 vastatusta kyselylomakkeesta, joita analysoin niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista menetelmää käyttäen.
Tutkimukseni mukaan suurin osa Tampereen suomenruotsalaisista nuorista käyttää paljon suomea ruotsin ohella jokapäiväisessä elämässään. Useimmat käyttävät sekä suomea että ruotsia niin kotona, koulussa kuin kavereiden kanssa vapaa-ajalla ja harrastuksissa kieli on useimmiten pelkästään suomi. Tutkituista kielenkäyttötilanteista koti ja koulu ovat kuitenkin selvästi ruotsinkielisimmät ympäristöt kun taas vapaa-aikaa hallitsee suomi. Vanhempien kanssa kielivalintaan vaikuttaa useimmiten vanhemman kielitaito, äidinkieli tai halu puhua tiettyä kieltä lastensa kanssa. Sisarusten kanssa kielivalinnassa on yleensä kyse tavasta. Koulussa suomea käytetään ruotsin lisäksi kavereiden kanssa pääasiassa siksi, että siitä on muodostunut tapa tai se koetaan luonnollisemmaksi valinnaksi. Vapaa-ajalla kavereiden kanssa kielivalintaan vaikuttaa eniten keskustelukumppanin kielitaito ja harrastuksissa kanssaihmiset sekä kieli, jolla harrastus on järjestetty.
Tutkielmani on kyselytutkimus, jonka suoritin Tampereen ruotsinkielisen yhtenäiskoulun lukiolaisten keskuudessa syksyllä 2008. Tutkimusaineistoni olen rajannut koskemaan niitä nuoria, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat rekisteröidyltä äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Tutkimusaineisto muodostuu näin ollen yhteensä 40 vastatusta kyselylomakkeesta, joita analysoin niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista menetelmää käyttäen.
Tutkimukseni mukaan suurin osa Tampereen suomenruotsalaisista nuorista käyttää paljon suomea ruotsin ohella jokapäiväisessä elämässään. Useimmat käyttävät sekä suomea että ruotsia niin kotona, koulussa kuin kavereiden kanssa vapaa-ajalla ja harrastuksissa kieli on useimmiten pelkästään suomi. Tutkituista kielenkäyttötilanteista koti ja koulu ovat kuitenkin selvästi ruotsinkielisimmät ympäristöt kun taas vapaa-aikaa hallitsee suomi. Vanhempien kanssa kielivalintaan vaikuttaa useimmiten vanhemman kielitaito, äidinkieli tai halu puhua tiettyä kieltä lastensa kanssa. Sisarusten kanssa kielivalinnassa on yleensä kyse tavasta. Koulussa suomea käytetään ruotsin lisäksi kavereiden kanssa pääasiassa siksi, että siitä on muodostunut tapa tai se koetaan luonnollisemmaksi valinnaksi. Vapaa-ajalla kavereiden kanssa kielivalintaan vaikuttaa eniten keskustelukumppanin kielitaito ja harrastuksissa kanssaihmiset sekä kieli, jolla harrastus on järjestetty.