Perhetekijöiden yhteys nuorten masentuneisuuteen
Hirsimäki, Terhi (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Hirsimäki, Terhi
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405281511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405281511
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma muodostui kirjallisuuskatsauksesta ja tieteellisestä tutkimusartikkelista (Hirsimäki, Rantanen, Kivimäki, Koivisto & Joronen: Perhetekijöiden yhteys ammattiin opiskelevien tyttöjen ja poikien itsearvioituun masentuneisuuteen). Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata perhetekijöiden yhteyttä nuorten masentuneisuuteen aiemman tutkimustiedon avulla. Tiedonhaku suoritettiin Cinahl-, Medline-, Medic-, ja PsykInfo -tietokantoihin.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan perheen matala sosioekonominen asema, muu perhemuoto kuin ydinperhe, vanhemman masennus, perheväkivalta ja perhekonfliktit olivat yhteydessä nuorten masentuneisuuteen. Lisäksi välinpitämätön kasvatustyyli, vanhempien huono reagointikyky nuoren tarpeille ja huolenpidon puute altistavat masentuneisuudelle. Sen sijaan perheen tuki, hyvä nuori-vanhempisuhde ja perheen yhteenkuuluvuus suojaavat nuoria masentuneisuudelta.
Artikkelissa kuvattiin perhetekijöiden yhteyttä ammattiin opiskelevien nuorten itsearvioituun masentuneisuuteen. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyä (2010-2011), johon vastasivat ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (n=41154). Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS 21-ohjelmistolla. Tulosten mukaan vanhemmuuden puute ja läheisen alkoholinkäyttö sekä vanhempien työttömyys perheessä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä nuorten masentuneisuuteen. Vanhemmuuden puute näyttäytyi perheessä keskusteluvaikeuksina, avun saannin niukkuutena kouluongelmissa, vanhempien tietämättömyytenä nuorten viikonlopunviettopaikasta ja huonona ystävien tuntemisena.
Kirjallisuuskatsaus ja tutkimustulokset antavat tietoa nuorten masentuneisuuden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Nuoret tarvitsevat riittävää huolenpitoa vanhemmiltaan vielä aikuistumisen kynnyksellä. Opiskelijaterveydenhuollossa tulisi huomioida perheiden osallisuutta nuorten hyvinvointiin aiempaa enemmän. Vanhemmuuden ongelmien taustalla olevia syitä ja nuoruuden masentuneisuuden yhteyttä aikuisiän terveydellisiin ongelmiin olisi tärkeä tutkia lisää.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan perheen matala sosioekonominen asema, muu perhemuoto kuin ydinperhe, vanhemman masennus, perheväkivalta ja perhekonfliktit olivat yhteydessä nuorten masentuneisuuteen. Lisäksi välinpitämätön kasvatustyyli, vanhempien huono reagointikyky nuoren tarpeille ja huolenpidon puute altistavat masentuneisuudelle. Sen sijaan perheen tuki, hyvä nuori-vanhempisuhde ja perheen yhteenkuuluvuus suojaavat nuoria masentuneisuudelta.
Artikkelissa kuvattiin perhetekijöiden yhteyttä ammattiin opiskelevien nuorten itsearvioituun masentuneisuuteen. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyä (2010-2011), johon vastasivat ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (n=41154). Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS 21-ohjelmistolla. Tulosten mukaan vanhemmuuden puute ja läheisen alkoholinkäyttö sekä vanhempien työttömyys perheessä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä nuorten masentuneisuuteen. Vanhemmuuden puute näyttäytyi perheessä keskusteluvaikeuksina, avun saannin niukkuutena kouluongelmissa, vanhempien tietämättömyytenä nuorten viikonlopunviettopaikasta ja huonona ystävien tuntemisena.
Kirjallisuuskatsaus ja tutkimustulokset antavat tietoa nuorten masentuneisuuden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Nuoret tarvitsevat riittävää huolenpitoa vanhemmiltaan vielä aikuistumisen kynnyksellä. Opiskelijaterveydenhuollossa tulisi huomioida perheiden osallisuutta nuorten hyvinvointiin aiempaa enemmän. Vanhemmuuden ongelmien taustalla olevia syitä ja nuoruuden masentuneisuuden yhteyttä aikuisiän terveydellisiin ongelmiin olisi tärkeä tutkia lisää.