Toimittajan tiedonhankinta Iisalmen Sanomissa
JUNTUNEN, KATJA (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JUNTUNEN, KATJA
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312181762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312181762
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on ollut selvittää toimittajien tiedontarpeita ja tiedonhankintaa Iisalmen Sanomissa. Tutkimuksessa käsittelen toimittajien työhön liittyvää kiirettä, ongelmia, tiedonhankinnan esteitä ja heidän käyttämiään tiedonlähteitä. Pohdin myös tiedonhankinnan tulevaisuuden näkymiä Iisalmen Sanomissa ja käyn lisäksi läpi Iisalmen Sanomien toimittajien omia ajatuksia sanomalehden tulevaisuudesta.
Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää toimittajien työtä ja selvittää millaisista tiedonlähteistä toimittajat hankkivat tietoa juttujaan varten. Tiedonhankintaa on tarkasteltu sekä yleisellä tasolla että jokaisen toimittajan oman case -lehtijutun kautta. Case -jutun kautta tapahtuvaa tiedonhankintaa on lisäksi jäsennelty kahden erilaisen juttutyypin, uutisjutun ja feature-jutun osalta.
Tutkimuksen teemahaastattelut tein kesällä 2012 Iisalmen Sanomissa. Työskentelin tuolloin Iisalmen Sanomien toimittajana. Haastatteluun osallistui yhteensä seitsemän eri-ikäistä ja taustoiltaan erilaista toimittajaa. Haastattelut kestivät keskimäärin 45-minuuttia.
Tutkimus osoitti, että tiedonhankinta on keskeinen vaihe toimittajan työssä. Ilman tiedonhankintaa ei synny lehtijuttuja. Tutkimus osoitti myös sen, että tiedonhankinta on myös toimittajan työn aikaa vievin vaihe.
Toimittajat käyttävät sujuvasti erilaisia lähteitä tiedonhankinnassaan, mutta monella toimittajalla on omat helpot lähteensä, joihin he turvautuvat kiireessä. Yleisimpiä tiedonlähteitä ovat henkilölähteet, juttuarkistot ja internet. Myös toisten toimittajien ammatti- ja tietotaitoa hyödynnetään. Suurimmat ongelmat ja esteet Iisalmen Sanomien toimittajilla liittyvät kiireeseen. Tiedonhankintaa ei voi ajan puutteesta johtuen tehdä niin huolellisesti kuin moni toimittajista haluaisi.
Suurin ero feature- ja uutisjuttujen välillä liittyy aiheiden syntyyn. Feature-juttujen teossa aiheen valinnassa on enemmän vapauksia ja ne voivat olla myös toimittajien itsensä ideoimia. Uutisjutut taas tulevat useammin ulkoapäin. Itse juttujen tekovaiheet noudattavat kuitenkin pitkälti samoja linjoja.
Monilta osin tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimuksia ja niiden tuloksia. Kiire on toimittajan pahin vihollinen.
Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää toimittajien työtä ja selvittää millaisista tiedonlähteistä toimittajat hankkivat tietoa juttujaan varten. Tiedonhankintaa on tarkasteltu sekä yleisellä tasolla että jokaisen toimittajan oman case -lehtijutun kautta. Case -jutun kautta tapahtuvaa tiedonhankintaa on lisäksi jäsennelty kahden erilaisen juttutyypin, uutisjutun ja feature-jutun osalta.
Tutkimuksen teemahaastattelut tein kesällä 2012 Iisalmen Sanomissa. Työskentelin tuolloin Iisalmen Sanomien toimittajana. Haastatteluun osallistui yhteensä seitsemän eri-ikäistä ja taustoiltaan erilaista toimittajaa. Haastattelut kestivät keskimäärin 45-minuuttia.
Tutkimus osoitti, että tiedonhankinta on keskeinen vaihe toimittajan työssä. Ilman tiedonhankintaa ei synny lehtijuttuja. Tutkimus osoitti myös sen, että tiedonhankinta on myös toimittajan työn aikaa vievin vaihe.
Toimittajat käyttävät sujuvasti erilaisia lähteitä tiedonhankinnassaan, mutta monella toimittajalla on omat helpot lähteensä, joihin he turvautuvat kiireessä. Yleisimpiä tiedonlähteitä ovat henkilölähteet, juttuarkistot ja internet. Myös toisten toimittajien ammatti- ja tietotaitoa hyödynnetään. Suurimmat ongelmat ja esteet Iisalmen Sanomien toimittajilla liittyvät kiireeseen. Tiedonhankintaa ei voi ajan puutteesta johtuen tehdä niin huolellisesti kuin moni toimittajista haluaisi.
Suurin ero feature- ja uutisjuttujen välillä liittyy aiheiden syntyyn. Feature-juttujen teossa aiheen valinnassa on enemmän vapauksia ja ne voivat olla myös toimittajien itsensä ideoimia. Uutisjutut taas tulevat useammin ulkoapäin. Itse juttujen tekovaiheet noudattavat kuitenkin pitkälti samoja linjoja.
Monilta osin tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimuksia ja niiden tuloksia. Kiire on toimittajan pahin vihollinen.