Oppilaskeskeinen oppimiskäsitys ja koulukirjastojen kehittämistarpeet. Haastattelututkimus Tampereen seudun peruskoulujen ala-asteilla.
RAISKI, PAULA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RAISKI, PAULA
2000
Informaatiotutkimus - Information Studies
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-02-15Tiivistelmä
Suomalaiset koulukirjastot ovat vaatimattomia verrattuna monien muiden maiden koulukirjastoihin. Yleiselle kirjastolle on annettu 1960-luvulta alkaen tehtäväksi hoitaa koulukirjaston virkaa, minkä vuoksi koulukirjastojen kehittämisestä ei ole huolehdittu. Koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ei ole kuitenkaan toiminut hyvin, vaan useimmiten oppijat ovat joutuneet tulemaan toimeen koulukirjastojen suppeiden kokoelmien avulla. Koulutuksessa on 1990-luvulla siirrytty uuteen, elinikäistä oppimista korostavaan oppimiskäsitykseen. Kouluissa käyttöönotettu “tutkiva työtapa” vaatii oppijoiden käyttöön entistä runsaammin tiedonlähteitä. Tämä on tuonut koulukirjastojen kokoelmia kohtaan uusia paineita. Koulukirjastojen kehittämistarpeet ovatkin olleet tällä vuosikymmenellä puheenaiheena enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää, miten tarpeelliseksi uutta oppimiskäsitystä työssään toteuttavat henkilöt, ts. peruskoulun ala-asteen opettajat, kokevat koulukirjastojen kehittämisen. Onko uusi oppimiskäsitys heidän mielestään tehnyt koulukirjaston/tietokeskuksen kehittämisen aiempaa tarpeellisemmaksi? Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, tarkemmin teemahaastattelumenetelmä. Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kahdeksaa peruskoulun ala-asteen opettajaa Tampereella helmi-maaliskuussa 1999.
Tutkimuksen tulokseksi tuli, että valtaosa haastatelluista näki uuden oppimiskäsityksen, opettajien kielenkäytössä oppilaskeskeisyyden, tuoneen lisää vaatimuksia koulun käytössä olevia kirjastopalveluja kohtaan. Tutkimuksessa mukana olleiden koulujen kirjastoista puolet vastasi koulutyön tarpeita hyvin, toinen puolikas huonosti. Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan nähnyt koulunsa kirjaston kehittämistä välttämättömäksi. Huonosti tarpeita vastaavat koulukirjastot olivat kävelymatkan päässä yleisestä kirjastosta sijaitsevissa kouluissa. Tiedonlähteiden tarpeet tyydytti näissä tapauksissa yhteistyö yleisen kirjaston kanssa. Kaukana yleisestä kirjastosta sijainneiden koulujen kirjastojen kehittämisestä olikin jo huolehdittu paremmin, sillä haastateltujen mukaan ne palvelivat koulutyön tarpeita hyvin.
Tämän tutkimuksen perusteella oppilaskeskeisyys näyttäisi lisänneen koulukirjastojen kehittämisen tarvetta. Koulukirjastojen kehittämisestä olisi opettajien mielestä huolehdittava etenkin silloin, kun koulun ei ole mahdollista hyödyntää yleisen kirjaston palveluja esimerkiksi pitkän välimatkan vuoksi.
AVAINSANAT:
koulukirjastot
kehittäminen
konstruktivismi
tiedonhallintataidot
Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää, miten tarpeelliseksi uutta oppimiskäsitystä työssään toteuttavat henkilöt, ts. peruskoulun ala-asteen opettajat, kokevat koulukirjastojen kehittämisen. Onko uusi oppimiskäsitys heidän mielestään tehnyt koulukirjaston/tietokeskuksen kehittämisen aiempaa tarpeellisemmaksi? Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, tarkemmin teemahaastattelumenetelmä. Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kahdeksaa peruskoulun ala-asteen opettajaa Tampereella helmi-maaliskuussa 1999.
Tutkimuksen tulokseksi tuli, että valtaosa haastatelluista näki uuden oppimiskäsityksen, opettajien kielenkäytössä oppilaskeskeisyyden, tuoneen lisää vaatimuksia koulun käytössä olevia kirjastopalveluja kohtaan. Tutkimuksessa mukana olleiden koulujen kirjastoista puolet vastasi koulutyön tarpeita hyvin, toinen puolikas huonosti. Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan nähnyt koulunsa kirjaston kehittämistä välttämättömäksi. Huonosti tarpeita vastaavat koulukirjastot olivat kävelymatkan päässä yleisestä kirjastosta sijaitsevissa kouluissa. Tiedonlähteiden tarpeet tyydytti näissä tapauksissa yhteistyö yleisen kirjaston kanssa. Kaukana yleisestä kirjastosta sijainneiden koulujen kirjastojen kehittämisestä olikin jo huolehdittu paremmin, sillä haastateltujen mukaan ne palvelivat koulutyön tarpeita hyvin.
Tämän tutkimuksen perusteella oppilaskeskeisyys näyttäisi lisänneen koulukirjastojen kehittämisen tarvetta. Koulukirjastojen kehittämisestä olisi opettajien mielestä huolehdittava etenkin silloin, kun koulun ei ole mahdollista hyödyntää yleisen kirjaston palveluja esimerkiksi pitkän välimatkan vuoksi.
AVAINSANAT:
koulukirjastot
kehittäminen
konstruktivismi
tiedonhallintataidot