Yhteisöllisyyden rakentuminen monikulttuurisessa naisten tapaamispaikassa
AIRAKSINEN, ANNI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AIRAKSINEN, ANNI
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2005-02-21Tiivistelmä
Hakutermit:
monikulttuurisuus, yhteisö, yhteisöllisyys, naiset, setlementtiliike
Tutkimuskohteeni oli Tampereella sijaitseva Naisten kansainvälinen tapaamispaikka, Naistari. Tutkimus on osa Suomen Setlementtiliiton maahanmuuttajatyön arviointi ja kehittämisprojektia (MamuSet). Tutkin sitä, millä tavoin ja millaiselle pohjalle yhteisöllisyys rakentuu monikulttuurisessa naisten tapaamispaikassa ja millaista tämä yhteisöllisyys on. Tätä varten haastattelin 11 tapaamispaikassa käyvää naista. Teoriakehyksenä tutkimuksessa on yhteisöä ja monikulttuurisuutta koskevia teorioita ja tutkimuksia, jotka ovat oman tutkimuskohteeni kannalta relevantteja. Tarkastelutapani oli aineistolähtöinen ja analysoin aineistoa haastatteluista esiin nousseiden teemojen kautta.
Yhteisöllisyys rakentuu tapaamispaikassa erityisesti vuorovaikutuksen kautta. Tähän liitettiin tapaamispaikassa yhdessäolon ja yhdessä tekemisen ohella keskeisimpänä verbaalinen ja muu kommunikaatio. Kommunikaation esteiden ylittämisen naiset kokivat yhteisenä haasteena, jonka ratkaiseminen yhdistää heitä toisiinsa vahvasti. Haastateltavani liittivät yhteisöllisyyden keskeisesti seurallisuuteen ja sosiaalisuuteen, ja seurallisuuden kaipuu näyttäytyi voimakkaana tarpeena, johon yhteisö vastaa. Myös kulttuurierot hahmottuivat vahvasti sosiaalisuuden ja seurallisuuden kautta. Vuorovaikutusta ohjaavina jaettuina arvoina ja normeina ovat kunnioitus ja avoimuus erilaisuudelle. Naistarilla yhteisöllisyyden arvoihin ja normeihin liitettiin vahvasti myös välittäminen ja vastuu toisista ihmisistä. Tapaamispaikka voi toimia myös ystävien tai perheen ja suvun korvikkeina.
Monikulttuurisuus on naisille merkittävä arvo, joka yhdistää ryhmää. Tämän ajattelutavan sisältöä kuvailevat eri kulttuureista tulevien ihmisten kunnioitus, avoimuus erilaisille toimintatavoille ja kulttuurisille sisällöille sekä hyvän tahdon mukaan toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä. Yhteisö ei vaadi jäseniltään samanlaisuutta. Tapaamispaikassa monikulttuurisuus näyttäytyy inklusiivisena, erilaisuuden mukaan ottavana. Naistarissa kulttuurieroja ei nähdä yhteisöä jakavana piirteenä, eikä niiden nähty olevan ulkopuolelta tulleita, vaan kulttuurinen moninaisuus näyttäytyy vahvasti yhteisön itsensä ominaisuutena. Yhteisen identiteetin rakennus ei liity samankaltaisuuteen vaan samanlaiseen suhtautumiseen yhteiseksi koettuja arvoja kohtaan. Jaettujen arvojen lisäksi yhteisöä yhdistää kollektiivinen identiteetti, joka on sukupuoli. Naiseus koetaan tärkeämmäksi kuin muut, mahdollisesti erottavat identiteetit.
Naiset liittivät etenkin seurallisuuden ja kollektiivisuuden vahvasti kulttuuriin ja Suomesta nämä piirteet heidän mukaansa puuttuvat. Naistarilaiset kuitenkin rakentavat kollektiivista identiteettiään korostamalla, että Naistarissa kaikki, myös suomalaiset, ovat hyvin seurallisia eikä Naistarin suomalaisten ajattelutapa ole samaan tapaan individualistinen kuin muiden suomalaisten. Yhteistä identiteettiä luodaan rakentamalla rajaa ”meidän” ja ”muiden” väliin tällaisilla puhetavoilla.
monikulttuurisuus, yhteisö, yhteisöllisyys, naiset, setlementtiliike
Tutkimuskohteeni oli Tampereella sijaitseva Naisten kansainvälinen tapaamispaikka, Naistari. Tutkimus on osa Suomen Setlementtiliiton maahanmuuttajatyön arviointi ja kehittämisprojektia (MamuSet). Tutkin sitä, millä tavoin ja millaiselle pohjalle yhteisöllisyys rakentuu monikulttuurisessa naisten tapaamispaikassa ja millaista tämä yhteisöllisyys on. Tätä varten haastattelin 11 tapaamispaikassa käyvää naista. Teoriakehyksenä tutkimuksessa on yhteisöä ja monikulttuurisuutta koskevia teorioita ja tutkimuksia, jotka ovat oman tutkimuskohteeni kannalta relevantteja. Tarkastelutapani oli aineistolähtöinen ja analysoin aineistoa haastatteluista esiin nousseiden teemojen kautta.
Yhteisöllisyys rakentuu tapaamispaikassa erityisesti vuorovaikutuksen kautta. Tähän liitettiin tapaamispaikassa yhdessäolon ja yhdessä tekemisen ohella keskeisimpänä verbaalinen ja muu kommunikaatio. Kommunikaation esteiden ylittämisen naiset kokivat yhteisenä haasteena, jonka ratkaiseminen yhdistää heitä toisiinsa vahvasti. Haastateltavani liittivät yhteisöllisyyden keskeisesti seurallisuuteen ja sosiaalisuuteen, ja seurallisuuden kaipuu näyttäytyi voimakkaana tarpeena, johon yhteisö vastaa. Myös kulttuurierot hahmottuivat vahvasti sosiaalisuuden ja seurallisuuden kautta. Vuorovaikutusta ohjaavina jaettuina arvoina ja normeina ovat kunnioitus ja avoimuus erilaisuudelle. Naistarilla yhteisöllisyyden arvoihin ja normeihin liitettiin vahvasti myös välittäminen ja vastuu toisista ihmisistä. Tapaamispaikka voi toimia myös ystävien tai perheen ja suvun korvikkeina.
Monikulttuurisuus on naisille merkittävä arvo, joka yhdistää ryhmää. Tämän ajattelutavan sisältöä kuvailevat eri kulttuureista tulevien ihmisten kunnioitus, avoimuus erilaisille toimintatavoille ja kulttuurisille sisällöille sekä hyvän tahdon mukaan toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä. Yhteisö ei vaadi jäseniltään samanlaisuutta. Tapaamispaikassa monikulttuurisuus näyttäytyy inklusiivisena, erilaisuuden mukaan ottavana. Naistarissa kulttuurieroja ei nähdä yhteisöä jakavana piirteenä, eikä niiden nähty olevan ulkopuolelta tulleita, vaan kulttuurinen moninaisuus näyttäytyy vahvasti yhteisön itsensä ominaisuutena. Yhteisen identiteetin rakennus ei liity samankaltaisuuteen vaan samanlaiseen suhtautumiseen yhteiseksi koettuja arvoja kohtaan. Jaettujen arvojen lisäksi yhteisöä yhdistää kollektiivinen identiteetti, joka on sukupuoli. Naiseus koetaan tärkeämmäksi kuin muut, mahdollisesti erottavat identiteetit.
Naiset liittivät etenkin seurallisuuden ja kollektiivisuuden vahvasti kulttuuriin ja Suomesta nämä piirteet heidän mukaansa puuttuvat. Naistarilaiset kuitenkin rakentavat kollektiivista identiteettiään korostamalla, että Naistarissa kaikki, myös suomalaiset, ovat hyvin seurallisia eikä Naistarin suomalaisten ajattelutapa ole samaan tapaan individualistinen kuin muiden suomalaisten. Yhteistä identiteettiä luodaan rakentamalla rajaa ”meidän” ja ”muiden” väliin tällaisilla puhetavoilla.