Niillä voi puhuakin! Millainen maailma kolmannen sukupolven matkapuhelimien esittelukuvissa rakentuu?
SEPPÄLÄ, SIRPA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SEPPÄLÄ, SIRPA
2004
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-20Tiivistelmä
Hakutermit:
kuva-analyysi, matkapuhelimet, representaatio, semiotiikka, sosiologia, visuaalisuus
Tutkielman aihe on millainen yhteiskunta, millainen maailma kolmannen suku-polven matkapuhelimien esittelykuvissa rakentuu. Aineistona on käytetty matkapuhelimien esittelykuvia, jotka Kuluttajatutkimuskeskus on kerännyt matkapuhelinten valmistajien tietoliikenneverkon kotisivuilta.
Lähtökohta kuvatutkimukseen on diskursiivis-funktionalistinen, koska sen mukaan kuvat pitää merkityksellistää osana yhteiskunnallisten käytäntöjen ja rakentei-den tuottamia merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty yksittäisten kuvien, representaatioiden, kuvanlukutaitoa. Kuvista on tulkittu niiden semioottisia ominaisuuksia, funktioita. Semiotiikan tärkeimmät merkityksellistämisen käsitteet ovat paradigma ja syntagma, denotaatio ja konnotaatio sekä symboli.
Kuvat on laadullista tutkimusta varten luokiteltu aihepiireittäin tekniikan maailmaa, vuorovaikutuksen maailmaa ja sosiaalisuuden maailmaa esittäviin kuviin. Yleiskuvan lisäksi kuvat on analysoitu luokittain, jolloin esiin on nostettu kunkin luokan olennaisempia piirteitä.
Globaalista lähtökohdasta huolimatta kuvissa representoidaan yksinomaan länsimaista yhteiskuntaa. Käyttäjäidentiteetit jäävät kapeiksi, koska kuvat esittävät länsimaisia, vaaleaihoisia, nuoria ja iloisia henkilöitä, etupäässä vapaa-ajanviettoa ja länsimaista kaupunkikulttuuria. Ulkopuolelle ovat jääneet muut kuin vaaleaihoiset ihmiset ja muut kulttuurit, isät, vammaiset, vanhemmat henkilöt ja maaseutujen asukkaat. Käytön rikkautta erilaisissa vuorovaikutus- ja sosiaalisissa tilanteissa ja elämän koko kirjoa ei ole tuotu hyvin esiin. Tulevaisuus kuvataan ongelmattomana, hallittuna ja hauskana. Laitteiden omistaminen ja jakaminen toisten henkilöiden kanssa tuottaa kuvien mukaan käyttäjissään iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Visuaalisuuden esitystavat ovat sekä riippuvaisia vallitsevista sosiaalisista järjestelmistä, mutta ne myös joko vahvistavat tai uusintavat niitä esitystapojensa avulla. Samanlaisina toistuvien kuvien ansiosta hyväksymme paremmin uudet asiat juuri sellaisina, kuin ne esitetään ja meille tarjotaan. Samalla hyväksymme helpommin niiden välittämän maailmankuvan, tapahtumat ja ihmisten väliset roolit, koska ne ovat tulleet meille kuvien avulla tutummiksi. Siksi ei olekaan yhdentekevää, minkälaisia kuvia katselemme.
Kuvia vain vilkaisemalla emme voi saada selville, mitä kaikkea kuvat voivat meille kertoa. Tehtävä vaatii paneutumista ja pyrkimystä nähdä asioita monestakin eri näkökulmasta. Katsojalle itselleen saattaa olla helpompaa pysyä stereotyyppisessä katselemisessa, kuin itse murtaa sitä, eli siis nähdä kuva toisin kuin kuvan esittäjä on tarkoittanut.
kuva-analyysi, matkapuhelimet, representaatio, semiotiikka, sosiologia, visuaalisuus
Tutkielman aihe on millainen yhteiskunta, millainen maailma kolmannen suku-polven matkapuhelimien esittelykuvissa rakentuu. Aineistona on käytetty matkapuhelimien esittelykuvia, jotka Kuluttajatutkimuskeskus on kerännyt matkapuhelinten valmistajien tietoliikenneverkon kotisivuilta.
Lähtökohta kuvatutkimukseen on diskursiivis-funktionalistinen, koska sen mukaan kuvat pitää merkityksellistää osana yhteiskunnallisten käytäntöjen ja rakentei-den tuottamia merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty yksittäisten kuvien, representaatioiden, kuvanlukutaitoa. Kuvista on tulkittu niiden semioottisia ominaisuuksia, funktioita. Semiotiikan tärkeimmät merkityksellistämisen käsitteet ovat paradigma ja syntagma, denotaatio ja konnotaatio sekä symboli.
Kuvat on laadullista tutkimusta varten luokiteltu aihepiireittäin tekniikan maailmaa, vuorovaikutuksen maailmaa ja sosiaalisuuden maailmaa esittäviin kuviin. Yleiskuvan lisäksi kuvat on analysoitu luokittain, jolloin esiin on nostettu kunkin luokan olennaisempia piirteitä.
Globaalista lähtökohdasta huolimatta kuvissa representoidaan yksinomaan länsimaista yhteiskuntaa. Käyttäjäidentiteetit jäävät kapeiksi, koska kuvat esittävät länsimaisia, vaaleaihoisia, nuoria ja iloisia henkilöitä, etupäässä vapaa-ajanviettoa ja länsimaista kaupunkikulttuuria. Ulkopuolelle ovat jääneet muut kuin vaaleaihoiset ihmiset ja muut kulttuurit, isät, vammaiset, vanhemmat henkilöt ja maaseutujen asukkaat. Käytön rikkautta erilaisissa vuorovaikutus- ja sosiaalisissa tilanteissa ja elämän koko kirjoa ei ole tuotu hyvin esiin. Tulevaisuus kuvataan ongelmattomana, hallittuna ja hauskana. Laitteiden omistaminen ja jakaminen toisten henkilöiden kanssa tuottaa kuvien mukaan käyttäjissään iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Visuaalisuuden esitystavat ovat sekä riippuvaisia vallitsevista sosiaalisista järjestelmistä, mutta ne myös joko vahvistavat tai uusintavat niitä esitystapojensa avulla. Samanlaisina toistuvien kuvien ansiosta hyväksymme paremmin uudet asiat juuri sellaisina, kuin ne esitetään ja meille tarjotaan. Samalla hyväksymme helpommin niiden välittämän maailmankuvan, tapahtumat ja ihmisten väliset roolit, koska ne ovat tulleet meille kuvien avulla tutummiksi. Siksi ei olekaan yhdentekevää, minkälaisia kuvia katselemme.
Kuvia vain vilkaisemalla emme voi saada selville, mitä kaikkea kuvat voivat meille kertoa. Tehtävä vaatii paneutumista ja pyrkimystä nähdä asioita monestakin eri näkökulmasta. Katsojalle itselleen saattaa olla helpompaa pysyä stereotyyppisessä katselemisessa, kuin itse murtaa sitä, eli siis nähdä kuva toisin kuin kuvan esittäjä on tarkoittanut.