Elokuvakriitikot ja yleisö. Yleisön ja ammattikriitikoiden Chicago-elokuvan vertailua.
ALIJOKI, VILLE (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ALIJOKI, VILLE
2004
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-05Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 5 2. TEORIA 10 2.1. Elokuvan kenttä 14 2.2. Erottautuminen ja maku 17 2.3.Yhteiskunnan makuluokat 19 2.4. Teknologia ja kritiikin kriisi 21 2.5. Elokuvakritiikki ja valta 22 3. AINEISTO 24 3.1. Yleisö ja kriitikot 25 3.2. Arvostelut 27 3.3. Kriitikoiden teemahaastattelut 30 3.4. Yleisön näkemykset kritiikistä 32 4. KRIITIKOIDEN OMAKUVA 35 4.1. Kriitikoiden kulttuurinen pääoma 35 4.2. Muoto vastaan sisältö 36 4.3. Kritiikin tehtävä 38 4.4. Yleisö: kelle kirjoitetaan? 40 4.5. Kriitikon elokuvamaku 41 4.6. Pyhät lehmät 42 5. KRITIIKKIEN VERTAILU 45 5.1. Kritiikin kaavat ja Chicago 46 5.2. Chicago-elokuvan kritiikit 48 5.3. Tähtien ristiriidat 49 5.4. Kritiikkien arvotukset 50 5.5. Kommentit elokuvasta 53 5.5.1. Tyylilaji ja konteksti 53 5.5.2. Kerronta ja elokuvan kieli 54 5.5.3. Näyttelijät ja kohtaukset 55 5.6. Maailma elokuvan ulkopuolella ja tulkinta 57 5.7. Yleisiä huomioita arvosteluista 58 6. PÄÄTELMIÄ 60 LÄHTEET LIITE 1
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään ammattimaisten elokuvakriitikoiden ja elokuvayleisön edustajien elokuvan luentaa. Tutkimusidea on saatu ruohonjuuritason kokemuksista siitä, kuinka yleisön ja kriitikoiden näkemykset elokuvista eroavat toisistaan. Tutkimuksen kohteena on maaliskuun lopussa 2003 ensi-iltansa saaneen Chicago-musikaalielokuvan luenta. Elokuvakriitikoita edustavat Suomen suurimpien päivälehtien (Aamulehti, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Helsingin Sano-mat/Nyt-liite) kriitikot sekä City-ilmaisjakelulehden arvostelija. Elokuvayleisöä edustavavat Pohjois-Helsingin lukion mediakurssin oppilaat, jotka kirjoittivat osana kurssiaan arvostelun elokuvasta. Lisäksi lukiolaiset vastasivat suppeaan lomakekyselyyn. Arvostelijoiden näkemyksiä kritiikeistään ja työstään valotetaan teemahaastattelujen avulla.
Ensisijaisena tavoitteena on selvittää eroavatko yleisön ja kriitikoiden luennat. Lisäksi selvitetään elokuvakriitikoiden näkemyksiä työstään ja kritiikin kirjoittamisesta. Teknologian kehittyessä on esitetty huolta kritiikin arvostuksen murenemisesta, kun internetin harrastelijakriitikot ovat lisääntyneet. Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat kirjallisuustutkija Hugh Dalziel Duncanin kehittämät kolmiomallit. Myös sosiologin ja kulttuuriantropologin Pierre Bourdieun kenttäteoriat kulttuuriälymystön mausta ja erottautumisesta ovat tutkimuksen teoreettisen osuuden perustana. Suomalaistutkijoista apuna käytetään erityisesti Mervi Pantin ja Merja Hurrin tutkimuksia.
Tutkimuksen tulosten perusteella elokuvayleisön ja kriitikoiden luennat Chicago-elokuvasta eivät juuri poikenneet toisistaan. Molemmat ryhmät kiinnittivät arvosteluissaan huomiota paljolti samoihin asioihin. Tekstien suurimmat erot olivat viittauksissa elokuvan ulkopuolisiin asioihin. Kriitikoiden teksteissä elokuva asetettiin laajempaan kontekstiin elokuvan kentässä, kun lukiolaiset pysyivät tiukasti elokuvan sisäisen maailman kuvauksessa.
Ensisijaisena tavoitteena on selvittää eroavatko yleisön ja kriitikoiden luennat. Lisäksi selvitetään elokuvakriitikoiden näkemyksiä työstään ja kritiikin kirjoittamisesta. Teknologian kehittyessä on esitetty huolta kritiikin arvostuksen murenemisesta, kun internetin harrastelijakriitikot ovat lisääntyneet. Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat kirjallisuustutkija Hugh Dalziel Duncanin kehittämät kolmiomallit. Myös sosiologin ja kulttuuriantropologin Pierre Bourdieun kenttäteoriat kulttuuriälymystön mausta ja erottautumisesta ovat tutkimuksen teoreettisen osuuden perustana. Suomalaistutkijoista apuna käytetään erityisesti Mervi Pantin ja Merja Hurrin tutkimuksia.
Tutkimuksen tulosten perusteella elokuvayleisön ja kriitikoiden luennat Chicago-elokuvasta eivät juuri poikenneet toisistaan. Molemmat ryhmät kiinnittivät arvosteluissaan huomiota paljolti samoihin asioihin. Tekstien suurimmat erot olivat viittauksissa elokuvan ulkopuolisiin asioihin. Kriitikoiden teksteissä elokuva asetettiin laajempaan kontekstiin elokuvan kentässä, kun lukiolaiset pysyivät tiukasti elokuvan sisäisen maailman kuvauksessa.