Lapsiperheiden pahoinvointi lastenneuvolan terveydenhoitajan näkökulmasta.
KOSKI, ANNA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOSKI, ANNA
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-12Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä lapsiperheiden kokema pahoinvointi on lastenneuvolan terveydenhoitajien näkökulmasta tarkasteltuna, ja miten terveydenhoitajat sen suhteen toimivat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhoitajat kehittäisivät lastenneuvolatoimintaa paremmin pahoinvoivien perheiden tarpeisiin vastaavaksi.
Tutkimuksen aineisto kerättiin erään Tampereen perusterveydenhuollon alueen lastenneuvoloissa asiakastyötä tekeviltä terveydenhoitajilta. Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajat (n = 7) vastasivat esseemuotoisesti kahteen kysymykseen. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa esseevastauksista saatua tietoa syvennettiin ja tarkennettiin terveydenhoitajille (n = 8) tehdyin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat lapsiperheiden pahoinvoinnin olevan moniulotteinen ja ongelmallinen ilmiö. Terveydenhoitajien näkemyksen mukaan pahoinvointi ilmeni vanhemmuuden vaikeana toteutumisena, perheen kokonaisvaltaisena turvattomuutena sekä arkielämän hallinnan ongelmina. Lapsiperheiden pahoinvointia esiintyi melko runsaasti, lisäksi sen toteaminen ja siihen puuttuminen oli vaikeaa. Terveydenhoitajilla oli silti monipuolisia keinoja pahoinvoinnin havaitsemiseksi. Pahoinvoivien perheiden auttaminen oli asiakaslähtöistä ja perustui perheiden tarpeisiin. Muun muassa hoitosuhteesta riippumattomat vaikeudet sekä neuvolan ja muiden tahojen välisen yhteistyön vaihteleva onnistuminen johtivat kuitenkin siihen, että perheen avunsaannin toteutuminen oli epävarmaa. Terveydenhoitajat olisivat kehittäneet lastenneuvolatoimintaa paremmin perheitä palvelevaksi tasapainottamalla työnsä ja siihen varattujen resurssien määrää sekä tukemalla perheitä moniammatillisin keinoin.
Tutkimuksen perusteella lapsiperheiden pahoinvoinnin voidaan todeta olevan vaikeasti määriteltävä, perheenjäsenten subjektiiviseen kokemukseen perustuva ilmiö. Siitä kärsivien perheiden tehokkaaksi auttamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja lastenneuvolatoiminnan resurssien parantamista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lastenneuvolatoiminnan ja terveydenhoitajien työn kehittämisessä.
Avainsanat: lapsiperheen pahoinvointi, lastenneuvolat, terveydenhoitajat, perhehoitotyö
ABSTRACT
The purpose of this study was to describe what malaise experienced by child rearing families is from public health nurses’ (PHN) point of view and how they act about it. An additional aim was to explore how PHNs would develop child health clinic’s function in order to meet the needs of families better.
Data were collected from PHNs working in child health clinics of a certain district of primary health care in Tampere. Data collection took place in two stages. In the first stage PHNs (n = 7) answered to two questions in an essay form. In the second stage the information obtained from the essay answers was deepened and specified by theme interviews conducted with eight PHNs. The data were analysed using inductive content analysis.
The results of the study show that the malaise of child rearing families is a multidimensional and difficult phenomenon. According to PHNs it appeared as difficulties in parenthood, holistic insecurity in the family and problems related to management of every day life. Malaise of families was to be found rather widely, additionally it was difficult to discover and intervene. However, PHNs had a wide range of means to perceive the problem. The interventions used in order to help the families were individual and based on families’ needs. Nevertheless, due to dilemmas such as poor co-operation between child health clinics and other instances and problems outside the nurse-client relationship, families did not necessarily receive the help they needed. In order to serve families better, PHNs would have developed the function of child health clinics by balancing the resources and the amount of their work as well as by supporting families by multiprofessional means.
According to the findings of the study malaise of child rearing families is based on the subjective experience of family members. Therefore the phenomenon is very difficult to define. In order to help families suffering from malaise efficiently, multiprofessional co-operation and improvement in resources of child health clinics are needed. The results can be used to develop PHNs work and the function of child health clinics.
Key words: child rearing family, child health services, public health nursing, family nursing
Tutkimuksen aineisto kerättiin erään Tampereen perusterveydenhuollon alueen lastenneuvoloissa asiakastyötä tekeviltä terveydenhoitajilta. Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajat (n = 7) vastasivat esseemuotoisesti kahteen kysymykseen. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa esseevastauksista saatua tietoa syvennettiin ja tarkennettiin terveydenhoitajille (n = 8) tehdyin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat lapsiperheiden pahoinvoinnin olevan moniulotteinen ja ongelmallinen ilmiö. Terveydenhoitajien näkemyksen mukaan pahoinvointi ilmeni vanhemmuuden vaikeana toteutumisena, perheen kokonaisvaltaisena turvattomuutena sekä arkielämän hallinnan ongelmina. Lapsiperheiden pahoinvointia esiintyi melko runsaasti, lisäksi sen toteaminen ja siihen puuttuminen oli vaikeaa. Terveydenhoitajilla oli silti monipuolisia keinoja pahoinvoinnin havaitsemiseksi. Pahoinvoivien perheiden auttaminen oli asiakaslähtöistä ja perustui perheiden tarpeisiin. Muun muassa hoitosuhteesta riippumattomat vaikeudet sekä neuvolan ja muiden tahojen välisen yhteistyön vaihteleva onnistuminen johtivat kuitenkin siihen, että perheen avunsaannin toteutuminen oli epävarmaa. Terveydenhoitajat olisivat kehittäneet lastenneuvolatoimintaa paremmin perheitä palvelevaksi tasapainottamalla työnsä ja siihen varattujen resurssien määrää sekä tukemalla perheitä moniammatillisin keinoin.
Tutkimuksen perusteella lapsiperheiden pahoinvoinnin voidaan todeta olevan vaikeasti määriteltävä, perheenjäsenten subjektiiviseen kokemukseen perustuva ilmiö. Siitä kärsivien perheiden tehokkaaksi auttamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja lastenneuvolatoiminnan resurssien parantamista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lastenneuvolatoiminnan ja terveydenhoitajien työn kehittämisessä.
Avainsanat: lapsiperheen pahoinvointi, lastenneuvolat, terveydenhoitajat, perhehoitotyö
ABSTRACT
The purpose of this study was to describe what malaise experienced by child rearing families is from public health nurses’ (PHN) point of view and how they act about it. An additional aim was to explore how PHNs would develop child health clinic’s function in order to meet the needs of families better.
Data were collected from PHNs working in child health clinics of a certain district of primary health care in Tampere. Data collection took place in two stages. In the first stage PHNs (n = 7) answered to two questions in an essay form. In the second stage the information obtained from the essay answers was deepened and specified by theme interviews conducted with eight PHNs. The data were analysed using inductive content analysis.
The results of the study show that the malaise of child rearing families is a multidimensional and difficult phenomenon. According to PHNs it appeared as difficulties in parenthood, holistic insecurity in the family and problems related to management of every day life. Malaise of families was to be found rather widely, additionally it was difficult to discover and intervene. However, PHNs had a wide range of means to perceive the problem. The interventions used in order to help the families were individual and based on families’ needs. Nevertheless, due to dilemmas such as poor co-operation between child health clinics and other instances and problems outside the nurse-client relationship, families did not necessarily receive the help they needed. In order to serve families better, PHNs would have developed the function of child health clinics by balancing the resources and the amount of their work as well as by supporting families by multiprofessional means.
According to the findings of the study malaise of child rearing families is based on the subjective experience of family members. Therefore the phenomenon is very difficult to define. In order to help families suffering from malaise efficiently, multiprofessional co-operation and improvement in resources of child health clinics are needed. The results can be used to develop PHNs work and the function of child health clinics.
Key words: child rearing family, child health services, public health nursing, family nursing