Etnisyys koulumaailmassa. Tapaustutkimus peruskoulun ensimmäisen ja kolmannen luokan suhtautumisesta somalimaahanmuuttajaoppilaisiin.

Abstract

Tutkielman aiheena on etnisyys koulumaailmassa. Tapaustutkimukseni kohteena on ala-asteen ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaat, joiden luokalla oli somalioppilaita. Tavoitteena on kuvata suomalaisoppilaiden kokemuksia kulttuurien kohtaamisesta ja heidän suhtautumistaan luokan somalimaahanmuuttajaoppilaisiin. Pyrin tuomaan esiin lasten äänen ja näkökulman konkreetteihin kouluarjen kysymyksiin ja kartuttamaan tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä monikulttuurista koulua ja opetusta. Aineisto on kerätty yksittäin ja ryhmissä tehtyjen teemahaastattelujen avulla ja lasten lisäksi keskustelin heidän opettajiensa kanssa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalisen identiteetin teoria ja aineiston käsittelyssä on käytetty sisällön analyysiä.

Tutkimuksen suomalaislapset luokittelivat ja vertailivat suomalaisia ja somalialaisia fyysisten, sosiaalisten ja kulttuuristen erojen perusteella. Yksi keskeisimmistä vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä oli kieli. Ilman suomen kielen taitoa maahanmuuttajaoppilaiden oli vaikea ymmärtää luokkatovereiden käytöstä ja päästä luokan täysivaltaiseksi jäseneksi. Somalioppilaita vierastettiin myös heidän erilaisen ulkonäkönsä ja toisinaan väkivaltaisen käytöksensä vuoksi. Suomalaislasten samastuminen omaan etniseen ryhmään oli voimakasta. Suomen kieli ja täällä vallitsevat käyttäytymissäännöt olivat lapsille tärkeitä.

Koulun somalipoikien perusteella suomalaislapsille oli kehittynyt stereotyyppinen näkemys somalialaisista. Heidät leimattiin pahanhajuisiksi, äänekkäiksi ja levottomiksi, eikä heitä haluttu omalle luokalle. Kielteisillä yleistyksillä perusteltiin etäisyyden ottoa somalioppilaista. Stereotypioita käyttämällä puolustettiin oman ryhmän asemaa, sen arvoja ja tapoja. Oppilaat olivat omaksuneet ympäröivään yhteiskuntaan juurtuneita sosiaalisia ste-reotypioita, mikä näkyi muun muassa somaleihin kohdistuneissa nimittelyissä. Kodin, koulun, television ja ystävien myönteiset ja kielteiset viestit ulkomaalaisista näkyivät lasten suhtautumisessa ja heidän arvioissaan ympäristön mielipiteistä.

Koulussa järjestetyt ulkomaalaisten vierailut ja teemapäivät olivat lisänneet koululaisten kiinnostusta vieraita kulttuureja kohtaan ja niiden määrää kannattaisi mielestäni lisätä jatkossa. Tutkimukseni osoittaa, että sekä somalimaahanmuuttaja- että suomalaisoppilaat tarvitsevat ennakkoluuloja kumoavaa tietoa toistensa kulttuureista. Myös opettajat tarvitsevat valmennusta ja tukea erilaisten kulttuurien kohtaamiseen.