Kohti kumppanuutta - Lapsikohtaisten keskustelujen järjestäminen päiväkodin alle kolmevuotiaiden ryhmissä.
MARTTINEN, EVA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MARTTINEN, EVA
2002
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-23Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa lapsikohtaisten keskustelujen järjestämistä ja toteuttamista Tampereen kaupungin päiväkotien alle kolmevuotiaiden ryhmissä. Lapsikohtaisilla keskusteluilla tarkoitetaan tässä niitä erikseen järjestettäviä keskustelutilanteita vanhempien kanssa, joiden ajankohdasta on erikseen sovittu. Tavoitteena on kuvailla keskusteluja, niiden aihepiirejä, merkitystä sekä niiden vaatimaa osaamista päiväkodin pienimpien parissa työskentelevien tiimien kokemana. Tutkimustehtävää lähestytään neljän ongelman kautta, joihin haetaan vastauksia: 1) Miten keskusteluja järjestetään alle kolmevuotiaiden ryhmissä? 2) Millainen on keskustelutilanne ja keskustelujen sisältö? 3) Millaista osaamista keskustelu edellyttää? 4) Millainen merkitys keskusteluiden käymisellä on?
Tutkimus on kuvaileva ja kartoittava surveytutkimus, jossa pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely suunnattiin Tampereen kaupungin päiväkotien alle kolmevuotiaiden parissa työskenteleville tiimeille ja se suoritettiin keväällä 2001. Kyselyyn vastasi yhteensä 68 tiimiä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 85 %. Lisäksi kahta kyselylomakkeeseen vastannutta tiimiä haastateltiin. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja niiden tarkoituksena on toimia aihetta syventävinä esimerkkitapauksina.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsikohtaisia keskusteluja käytiin valtaosassa (n. 87 %) tutkimukseen osallistuneista päiväkotiryhmistä. Keskustelut järjestetään päiväkodissa ja ne kestävät keskimäärin 30 45 minuuttia. Kaikkien vanhempien kanssa keskustelu käydään jossain vaiheessa vuotta noin 58 %:ssa ryhmistä. Keskeisimmiksi keskusteluiden toteutumattomuuden syiksi tiimit mainitsivat pääasiassa erilaisia vanhemmista johtuvia tekijöitä: vanhempien kiireen, välinpitämättömyyden sekä haluttomuuden keskusteluihin. Keskusteluiden tavoitteena pidetään tavallisesti luottamuksellisen ja avoimen suhteen muodostumista vanhempiin sekä yhteisten kasvatustavoitteiden ja toimintatapojen sopimista. Keskusteluiden käyminen edellyttää henkilöstöltä monenlaista osaamista: keskeisimpinä osaamisvaatimuksina tutkimuksessa nousivat esiin vuorovaikutustaidot, lapsitietämys, empatia ja ymmärrys sekä kontekstitietämys. Keskustelut koettiin tiimeissä joko melko tärkeänä (7 %) tai erittäin tärkeänä
osana (92 %) osana alle kolmevuotiaan lapsen päivähoitoa. Kuitenkin ongelmalliseksi usein koettiin etenkin niiden vanhempien kanssa keskusteleminen, joiden kanssa sitä eniten olisi kaivattu: keskustelut vaikuttivat toteutuvan parhaiten silloin, kun suhde jo valmiiksi rakentui kumppanuudelle.
Asiasanat: perheet, päivähoito, varhaiskasvatus, vuorovaikutus, yhteistyö
Tutkimus on kuvaileva ja kartoittava surveytutkimus, jossa pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely suunnattiin Tampereen kaupungin päiväkotien alle kolmevuotiaiden parissa työskenteleville tiimeille ja se suoritettiin keväällä 2001. Kyselyyn vastasi yhteensä 68 tiimiä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 85 %. Lisäksi kahta kyselylomakkeeseen vastannutta tiimiä haastateltiin. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja niiden tarkoituksena on toimia aihetta syventävinä esimerkkitapauksina.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsikohtaisia keskusteluja käytiin valtaosassa (n. 87 %) tutkimukseen osallistuneista päiväkotiryhmistä. Keskustelut järjestetään päiväkodissa ja ne kestävät keskimäärin 30 45 minuuttia. Kaikkien vanhempien kanssa keskustelu käydään jossain vaiheessa vuotta noin 58 %:ssa ryhmistä. Keskeisimmiksi keskusteluiden toteutumattomuuden syiksi tiimit mainitsivat pääasiassa erilaisia vanhemmista johtuvia tekijöitä: vanhempien kiireen, välinpitämättömyyden sekä haluttomuuden keskusteluihin. Keskusteluiden tavoitteena pidetään tavallisesti luottamuksellisen ja avoimen suhteen muodostumista vanhempiin sekä yhteisten kasvatustavoitteiden ja toimintatapojen sopimista. Keskusteluiden käyminen edellyttää henkilöstöltä monenlaista osaamista: keskeisimpinä osaamisvaatimuksina tutkimuksessa nousivat esiin vuorovaikutustaidot, lapsitietämys, empatia ja ymmärrys sekä kontekstitietämys. Keskustelut koettiin tiimeissä joko melko tärkeänä (7 %) tai erittäin tärkeänä
osana (92 %) osana alle kolmevuotiaan lapsen päivähoitoa. Kuitenkin ongelmalliseksi usein koettiin etenkin niiden vanhempien kanssa keskusteleminen, joiden kanssa sitä eniten olisi kaivattu: keskustelut vaikuttivat toteutuvan parhaiten silloin, kun suhde jo valmiiksi rakentui kumppanuudelle.
Asiasanat: perheet, päivähoito, varhaiskasvatus, vuorovaikutus, yhteistyö