Unelmana pitkä, työteliäs ja viisas elämä. Ikääntymisen diskurssit ammattikasvatuksen haasteena.
VESALA-HUSEMANN, MAIJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VESALA-HUSEMANN, MAIJA
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-26Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 4 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA METODOLOGISIA POHDINTOJA 9 2.1 Tutkimustehtävä ja taustasitoumukset 9 2.2 Tieto ja aineiston valinta 11 2.3 Vieraiden kielten käyttö 15 3 MUUTOS, MERKITYS JA DISKURSSI 17 3.1 Muutos ja sen kuvaaminen 17 3.2 Merkitys ja diskurssi 25 4 UNELMANA PITKÄ ELÄMÄ 39 4.1 Ikääntyä vai vanhentua? 39 4.2 Ikääntymistutkimuksen moninaisuus 41 4.3 Gerontologinen näkökulma 44 4.4 Eliniän kohottaminen yhteiskunnallisena tavoitteena 50 4.5 Väestön ikääntymisen globaalisuus 52 4.6 Väestön ikääntyminen Suomessa 54 4.7 Aikuisuus ja ikääntyminen 57 5 UNELMANA TYÖTELIÄS ELÄMÄ 65 5.1 Ikääntyminen ja työelämä 65 5.2 Työttömyys ja ikääntyminen 72 5.3 Työvoimapulan ennakointi ja ikääntyminen 86 5.4 Muutokset työssä ja työn tekemisessä 96 5.5 Ammatti ja ura 100 6 UNELMANA VIISAS ELÄMÄ 112 6.1 Ammattikasvatuksen lähtökohdat 112 6.2 Ikääntymisen diskurssit ja ammattikasvatuksen haasteet 125 7 LÄHDELUETTELO 133
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata ikääntymiseen ja työelämän muutoksiin liittyviä käsitteitä,
puhetapoja ja näkökulmia, ja selventää yksilöiden ja yhteisöjen ikääntymisen haasteita ammattikasvatukselle.
Edelleen tutkielmassa tarkoituksena oli selventää muutoksen, merkityksen ja diskurssin käsitteitä, ja niiden
käyttöä tutkimuksessa. Diskurssien analysoinnissa ja nimeämisessä tutkijan tulkinta on olennaista. Tutkielmassa
ikääntymisen ja työelämän muutosten kuvaus on samalla tutkijan tulkintaperusteiden kuvausta.
Ikääntymistä lähestyttiin seuraavista näkökulmista. Ikääntyä vai vanhentua? Ikääntymisen tutkimuksen
moninaisuus ja monitieteisen tutkimuksen haasteet. Pitkä ikä yhteiskunnallisena tavoitteena. Ikääntymisen
ilmiö globaalisti ja Suomessa. Ikääntyminen ja aikuisuus. Työelämän ja ikääntymisen yhteyksiä kuvattiin seuraavasti.
Ikääntyminen ja työttömyys. Työvoimapulan ennakointi ja ikääntyminen. Muutokset työssä ja työn tekemisessä.
Lisäksi analysoitiin ammatti ja ura käsitteitä. Ammattikasvatusta tarkasteltiin kasvatustieteen lähtökohtien ja
ammattikasvatuksen määrittelyn avulla.'Johtopäätöksissä todettiin, ettei ikääntymisen diskurssien nimeäminen
tutkielmassa ole tarpeen. Olennaiseksi todettiin diskurssin käsitteen ja tutkimuksen taustasitoumusten selventäminen.
Diskurssien tulkinnoissa ja nimeämisessä merkittäväksi todettiin sekä tutkijan esiymmärrys ja näkemykset aiheesta
että innovatiivisuus ja argumentoinnin pätevyys.
Avainsanat: ikääntyminen, työelämä, ammattikasvatus, diskurssi
ABSTRACT
The purpose of the study was to describe concepts, discourses and approaches related to ageing and changes in working life.
Also the purpose was to clarify how the ageing of individuals or populations challenge vocational education. The further focus
of the study was to clarify the following concepts: change, meaning and discourse, and their use in research.
In analysing and naming discourses the interpretation made by the researcher is essential. In the study the descriptions of
ageing and changes of working life portray at the same time the framework of interpretation of the researcher. The main
concepts of the ageing has been described from the following approaches. Ageing or growing older? The complexity of the
research of ageing and the challenges of multi discipline research. Long life as an aim in societies. Ageing as a global phenomenon.
Ageing and adulthood. The following approaches were used to describe the connections between ageing and working life. Ageing and
unemployment. Ageing and the threat of the lack of workforce. Changes in working life and work. Concepts of vocation and career.
The theoretical foundations of vocational education were also clarified. During the period of the study it was found that the naming of
the discourses is not relevant in this paper. The conclusion made was that clarifying the concept of discourse and ontological
commitments are essential. The framework of understanding of the phenomenon and also the innovative and argumentative
competencies of the researcher were also found meaningful in the interpretation and naming of the discourses.
Keywords: ageing, working life, vocational education, discourse
puhetapoja ja näkökulmia, ja selventää yksilöiden ja yhteisöjen ikääntymisen haasteita ammattikasvatukselle.
Edelleen tutkielmassa tarkoituksena oli selventää muutoksen, merkityksen ja diskurssin käsitteitä, ja niiden
käyttöä tutkimuksessa. Diskurssien analysoinnissa ja nimeämisessä tutkijan tulkinta on olennaista. Tutkielmassa
ikääntymisen ja työelämän muutosten kuvaus on samalla tutkijan tulkintaperusteiden kuvausta.
Ikääntymistä lähestyttiin seuraavista näkökulmista. Ikääntyä vai vanhentua? Ikääntymisen tutkimuksen
moninaisuus ja monitieteisen tutkimuksen haasteet. Pitkä ikä yhteiskunnallisena tavoitteena. Ikääntymisen
ilmiö globaalisti ja Suomessa. Ikääntyminen ja aikuisuus. Työelämän ja ikääntymisen yhteyksiä kuvattiin seuraavasti.
Ikääntyminen ja työttömyys. Työvoimapulan ennakointi ja ikääntyminen. Muutokset työssä ja työn tekemisessä.
Lisäksi analysoitiin ammatti ja ura käsitteitä. Ammattikasvatusta tarkasteltiin kasvatustieteen lähtökohtien ja
ammattikasvatuksen määrittelyn avulla.'Johtopäätöksissä todettiin, ettei ikääntymisen diskurssien nimeäminen
tutkielmassa ole tarpeen. Olennaiseksi todettiin diskurssin käsitteen ja tutkimuksen taustasitoumusten selventäminen.
Diskurssien tulkinnoissa ja nimeämisessä merkittäväksi todettiin sekä tutkijan esiymmärrys ja näkemykset aiheesta
että innovatiivisuus ja argumentoinnin pätevyys.
Avainsanat: ikääntyminen, työelämä, ammattikasvatus, diskurssi
ABSTRACT
The purpose of the study was to describe concepts, discourses and approaches related to ageing and changes in working life.
Also the purpose was to clarify how the ageing of individuals or populations challenge vocational education. The further focus
of the study was to clarify the following concepts: change, meaning and discourse, and their use in research.
In analysing and naming discourses the interpretation made by the researcher is essential. In the study the descriptions of
ageing and changes of working life portray at the same time the framework of interpretation of the researcher. The main
concepts of the ageing has been described from the following approaches. Ageing or growing older? The complexity of the
research of ageing and the challenges of multi discipline research. Long life as an aim in societies. Ageing as a global phenomenon.
Ageing and adulthood. The following approaches were used to describe the connections between ageing and working life. Ageing and
unemployment. Ageing and the threat of the lack of workforce. Changes in working life and work. Concepts of vocation and career.
The theoretical foundations of vocational education were also clarified. During the period of the study it was found that the naming of
the discourses is not relevant in this paper. The conclusion made was that clarifying the concept of discourse and ontological
commitments are essential. The framework of understanding of the phenomenon and also the innovative and argumentative
competencies of the researcher were also found meaningful in the interpretation and naming of the discourses.
Keywords: ageing, working life, vocational education, discourse