Sosiaalityö koulussa. Koulun sosiaalityön toimintamallin luominen ja kehittäminen toimintatutkimuksellisin menetelmin itse-evaluatiivisesti tarkasteltuna.
SUHONEN, ARI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SUHONEN, ARI
2002
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-25Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen lähtökohtana on toimintatutkimuksellisin menetelmin itse-evaluatiivisesti tarkastella koulun sosiaalityön toimintamallin luomista ja kehittämistä. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa kuvataan tutkijan omaa työtä alueellisena sosiaalityöntekijänä n. 15 000 asukkaan kaupunki alueella, jonka tehtäviin kuuluu myös koulun sosiaalityö. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka tällainen työmuoto käytännössä toimii ja miten toimintaa on kehitetty, kun sen mahdolliseen toimimattomuuteen on käytännössä törmätty. Lisäksi tarkastelun alla on kuinka tällainen yhdistetty työmuoto eroaa mahdollisesti perinteisen kuraattorin työstä.
Tutkimuksen alussa perehdytään koulun sosiaalityön perusteisiin ja siihen miten ja minkä vuoksi työmuoto on Suomessa saanut alkunsa. Tarkemmin tarkastelun kohteena on kuraattorin tekemä työ sekä lisäksi oppilashuollollinen työ kokonaisuutena koulun toimintaympäristössä. Koska tutkimuksen kohteena on ollut myös lastensuojelua osana työtään tekevän työntekijän työ, on keskitytty tarkastelemaan myös lastensuojelun perusteita sekä erityisesti koulun ja sosiaalityön välistä yhteistyötä lastensuojelussa, koska varsinkin koulun sosiaalityössä yhteistyön rooli korostuu.
Tutkimus koostuu koulun sosiaalityön kehittämisen kuvaamisesta osana alueellista sosiaalityötä, jossa lähtökohtaisena ajatuksena on ollut tarkastella kuinka työmuoto toimii. Matkan varrella kuitenkin huomataan, että tällaisenaan työmuoto ei vastaa käytännön odotuksia eikä sitä pysty osana alueellista sosiaalityötä tämän kokoisessa kunnassa toteuttamaan. Tällöin on siirrytty kuvaamaan käytännössä tapahtuvaa kehitystyötä. Tämän kehitystyön aikana saatiin kaupunkiin perustettua kolmivuotinen määräaikainen kokopäivätoiminen koulun sosiaalityön tekijän virka. Tämä on keskeisin tutkimuksen tulos.
Tutkimuksen aikana selviää, että osana alueellista sosiaalityötä on koulun sosiaalityötä mahdotonta suuruusluokaltaan tämän kokoisessa kunnassa tehdä menestyksellisesti. Yhdistetyn työn onnistunein muoto on lastensuojelun mukana olo osana koulun sosiaalityötä. Niinpä tutkimuksen aikana lopullisen muotonsa saava työ tulee myös jatkossa sisältämään lastensuojelutehtäviä. Kuraattorin työstä työmuoto on poikennut lähinnä lastensuojelutehtävien kuulumisella kuvattuun työmuotoon. Myös käytettävä työaika koululla oli vähäisempi kuin kuraattorilla, mikä oli osaltaan yksi tällaisen työmuodon toimimattomuuden osatekijä.
Toimintatutkimus osoittautui varsin käyttökelpoiseksi tutkimusmenetelmäksi. Tämän avulla kentällä tapahtuvaa työtä ja varsinkin sen kehitystyötä on pystytty järjestelmällisesti tutkimaan ja selvittämään.
Tutkimuksen alussa perehdytään koulun sosiaalityön perusteisiin ja siihen miten ja minkä vuoksi työmuoto on Suomessa saanut alkunsa. Tarkemmin tarkastelun kohteena on kuraattorin tekemä työ sekä lisäksi oppilashuollollinen työ kokonaisuutena koulun toimintaympäristössä. Koska tutkimuksen kohteena on ollut myös lastensuojelua osana työtään tekevän työntekijän työ, on keskitytty tarkastelemaan myös lastensuojelun perusteita sekä erityisesti koulun ja sosiaalityön välistä yhteistyötä lastensuojelussa, koska varsinkin koulun sosiaalityössä yhteistyön rooli korostuu.
Tutkimus koostuu koulun sosiaalityön kehittämisen kuvaamisesta osana alueellista sosiaalityötä, jossa lähtökohtaisena ajatuksena on ollut tarkastella kuinka työmuoto toimii. Matkan varrella kuitenkin huomataan, että tällaisenaan työmuoto ei vastaa käytännön odotuksia eikä sitä pysty osana alueellista sosiaalityötä tämän kokoisessa kunnassa toteuttamaan. Tällöin on siirrytty kuvaamaan käytännössä tapahtuvaa kehitystyötä. Tämän kehitystyön aikana saatiin kaupunkiin perustettua kolmivuotinen määräaikainen kokopäivätoiminen koulun sosiaalityön tekijän virka. Tämä on keskeisin tutkimuksen tulos.
Tutkimuksen aikana selviää, että osana alueellista sosiaalityötä on koulun sosiaalityötä mahdotonta suuruusluokaltaan tämän kokoisessa kunnassa tehdä menestyksellisesti. Yhdistetyn työn onnistunein muoto on lastensuojelun mukana olo osana koulun sosiaalityötä. Niinpä tutkimuksen aikana lopullisen muotonsa saava työ tulee myös jatkossa sisältämään lastensuojelutehtäviä. Kuraattorin työstä työmuoto on poikennut lähinnä lastensuojelutehtävien kuulumisella kuvattuun työmuotoon. Myös käytettävä työaika koululla oli vähäisempi kuin kuraattorilla, mikä oli osaltaan yksi tällaisen työmuodon toimimattomuuden osatekijä.
Toimintatutkimus osoittautui varsin käyttökelpoiseksi tutkimusmenetelmäksi. Tämän avulla kentällä tapahtuvaa työtä ja varsinkin sen kehitystyötä on pystytty järjestelmällisesti tutkimaan ja selvittämään.