Veri kuin tinaa ja pää täynnä rämettä ja omahyväisyyttä. Tutkimus elämäntavasta Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjassa.
VÄÄNÄNEN, KATJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VÄÄNÄNEN, KATJA
2002
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-25Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on elämäntapa Wuolijoen Niskavuori-sarjassa. Sarjan johtavia teemoja ovat avioliiton ulkopuolinen luvaton erotiikka, valtakysymykset ja maahenki. Tarkastelen, millaisia seurauksia luvattomasta erotiikasta koituu ja millaisia vaihtoehtoja sille olisi olemassa.
Kiinnostavaa on myös ihmisten välinen valtahierarkia ja sen puolustaminen itsestäänselvyytenä. Tutkin, esiintyykö sukupuolten välillä erilaista valtaa ja pysyvätkö vallan tunnusmerkit muuttumattomina myös saman sukupuolen sisällä.
Niskavuorella vain maalaismaa on ainoa oikea elämää synnyttävä ja ylläpitävä elementti ja Niskavuori ainoa paikka elää. Etsin vastauksia kysymykseen ”miksi”. Onko kyse tottumuksesta vai säälinsekaisesta velvollisuudesta?
Työn teoreettinen viitekehys löytyy Pierre Bourdieun kenttä- ja pääomateoriasta, mutta käytän hyväkseni myös kulttuurintutkimusta. Bourdieun mukaan ihmiset toimivat erilaisilla kentillä pyrkimyksenään koota sitä pääoman lajia, joka on kyseisellä kentällä arvokkainta. Ihmiset eivät ole tietoisia voiton tavoittelustaan, sillä he ovat sisäistäneet sen kotikasvatuksessa. Jokainen kenttä luo itse omat pelisääntönsä ja kentän rajat ovat siinä, missä sen vaikutus lakkaa. Kentälle pääsee vain omaksumalla kulloinkin vallitsevat säännöt.
Niskavuoressa valitaan aviopuolisot varallisuuden perusteella. Kun avioliitto jää emotionaalisesti tyhjäksi, etsitään lohtua ulkopuolelta. Suhteet johtavat avioliiton rikkoutumiseen ja laittomaan aborttiin sekä alempaan säätyyn naimiseen, sillä talonpoikaisnaisen kunnia on pelastettava äpärälapsesta koituvalta häpeältä.
Valta on ainoa asia, mistä Niskavuorella saadaan merkitystä elämälle. Miehillä on valtaa pitäjällä ja valtiopäivillä, mutta kotona valta pysyy naisten hallussa. Ylin valta on läpi sarjan Loviisalla, sillä emännällä on aina korkein positio miniöihinsä nähden.
Niskavuoressa maahenki jakaa ihmiset kahtia toisille maa liittyy omistusmentaliteettiin, toisille ei. Maan- ja metsänhoito on paitsi elämäntapa ja elinkeino, myös osoitin omasta paikasta maailmassa. Maalle järki ei mahda mitään.
Kiinnostavaa on myös ihmisten välinen valtahierarkia ja sen puolustaminen itsestäänselvyytenä. Tutkin, esiintyykö sukupuolten välillä erilaista valtaa ja pysyvätkö vallan tunnusmerkit muuttumattomina myös saman sukupuolen sisällä.
Niskavuorella vain maalaismaa on ainoa oikea elämää synnyttävä ja ylläpitävä elementti ja Niskavuori ainoa paikka elää. Etsin vastauksia kysymykseen ”miksi”. Onko kyse tottumuksesta vai säälinsekaisesta velvollisuudesta?
Työn teoreettinen viitekehys löytyy Pierre Bourdieun kenttä- ja pääomateoriasta, mutta käytän hyväkseni myös kulttuurintutkimusta. Bourdieun mukaan ihmiset toimivat erilaisilla kentillä pyrkimyksenään koota sitä pääoman lajia, joka on kyseisellä kentällä arvokkainta. Ihmiset eivät ole tietoisia voiton tavoittelustaan, sillä he ovat sisäistäneet sen kotikasvatuksessa. Jokainen kenttä luo itse omat pelisääntönsä ja kentän rajat ovat siinä, missä sen vaikutus lakkaa. Kentälle pääsee vain omaksumalla kulloinkin vallitsevat säännöt.
Niskavuoressa valitaan aviopuolisot varallisuuden perusteella. Kun avioliitto jää emotionaalisesti tyhjäksi, etsitään lohtua ulkopuolelta. Suhteet johtavat avioliiton rikkoutumiseen ja laittomaan aborttiin sekä alempaan säätyyn naimiseen, sillä talonpoikaisnaisen kunnia on pelastettava äpärälapsesta koituvalta häpeältä.
Valta on ainoa asia, mistä Niskavuorella saadaan merkitystä elämälle. Miehillä on valtaa pitäjällä ja valtiopäivillä, mutta kotona valta pysyy naisten hallussa. Ylin valta on läpi sarjan Loviisalla, sillä emännällä on aina korkein positio miniöihinsä nähden.
Niskavuoressa maahenki jakaa ihmiset kahtia toisille maa liittyy omistusmentaliteettiin, toisille ei. Maan- ja metsänhoito on paitsi elämäntapa ja elinkeino, myös osoitin omasta paikasta maailmassa. Maalle järki ei mahda mitään.