Väkivaltainen nainen sanomalehden konstruktiona
FORSSTRÖM, MIRKA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
FORSSTRÖM, MIRKA
2002
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on väkivaltainen nainen sanomalehden konstruktiona. Tutkimusaineistoni koostuu 34:stä sanomalehtiuutisesta ja -artikkelista. Olen tarkastellut työssäni kulttuurisia merkityksiä, joita sanomalehti todellisille ja fiktiivisille väkivaltaa käyttäville naisille ja heidän teoilleen muodostaa. Sanomalehtiaineistoani olen analysoinut jäsenkategorisoinnin ja diskurssianalyysin keinoin. Olen nostanut esiin teksteistä naisia kuvaavia kategorioita ja niihin liittyviä piirteitä, sekä tarkastellut väkivallanteoille annettuja syitä ja suhtautumistapoja. Aineistoni olen jakanut neljään eri teemaan. Kunkin teeman merkitsevin tekijä on väkivallanteko, mikä yhdistää teeman sisällä olevia naisia. Teemat pitävät sisällään: Henkirikoksen tehneet naiset, Ravintolariehujat,katutappelijat ja väkivaltaiset ryöstäjät, Naistaistelijat ja Seksuaalista koskemattomuuttaan ja "reviiriään" puolustavat naiset. Aineistostani nousi esiin kolme päädiskurssia, joiden kautta naisten väkivaltaista toimintaa selitettiin. Tekojen syyksi nähtiin useimmiten päihteet, henkiset syyt ja itsensä puolustaminen esimerkiksi seksuaalista lähentelyä vastaan. Tekojen tulkintakehykset muotoutuivat suurimmaksi osaksi oikeuden näkökulmasta. Kulttuuriuutisoinneissa pääpaino ei niinkään ollut itse väkivallanteoissa vaan siinä, miltä väkivaltaa käyttävät naiset näyttivät. Väkivaltarikosten tekijät olivat suurimmaksi osaksi nuoria naisia, jotka käyttäytyivät väkivaltaisesti päihteiden vaikutuksen alaisina. Päihteet toimivat suurelta osalta näiden tekojen ymmärryksen välineenä. Väkivaltaisia naisia kategorisoitiin perheenjäseniksi, mutta myös iän ja ulkonäön mukaan. Aioneiston voimakkain kategoria oli kuitenkin sukupuoli. Suhtautuminen naisten tekoihin oli uutisissa lähinnä humoristista tai moralisoivaa. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on osoittaa, että väkivaltaa tulisi tutkia myös feministisistä lähtökohdista. Tätä kautta voi selvittää, minkälaisia merkityksiä naiset ja tytöt tänä päivänä väkivallalle antavat ja kuinka he siihen suhtautuvat. Tutkimalla naisille epätavallista toimintaa voi myös ymmärtää jotakin miesten käyttämästä väkivallasta. Oma tutkielmani voi toimia mielestäni tämänkaltaisen jatkotutkimuksen pohjana.