Suomalaisesta kirjallisuudesta kootut saksankieliset käännösantologiat vuosina 1866-1943
TALKA, HELI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TALKA, HELI
2002
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-21Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 ANTOLOGIAT 4 2.1 Käsitteen määrittely 4 2.2 Antologia julkaisumuotona 6 2.3 Antologiatyyppejä erottavat tekijät 7 2.4 Antologian osatekijöitä 10 2.5 Toimittajan rooli tekstien valinnassa 13 2.6 Peruskysymykset käännösantologioiden analysoinnissa 15 2.6.1 Ulkoinen luonnehdinta: toimittaja, kustantaja ja ajankohta 16 2.6.2 Sisällön luonnehdinta: kirjailijat, tekstit ja käännökset 17 3 ANTOLOGIAT JA IDEOLGIA 19 3.1 Uudelleenkirjoittajat ja ”suojelijat” kirjallisuusjärjestelmän valvojina 19 3.2 Ideologia kirjallisuusvaihdossa 20 4 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ 23 4.1 Tutkimusaineiston rajaus 23 4.2 Antologiatyyppien erotteluun liittyvät ongelmat 24 4.3 Tutkimusmenetelmä 26 5 ENNEN SUOMEN ITSENÄISTYMISTÄ JULKAISTUT ANTOLOGIAT 27 5.1 Taustaa suomalaisen kirjallisuuden alkutaival Saksassa 27 5.2 Antologiat suomalaisen kirjallisuuden lähettiläinä 29 5.2.1 Finnische Dichtungen (1866) 29 5.2.2 Aus dem Norden (1877) 30 5.2.3 Finländische Prosa in Auswahl (1902) 31 5.2.4 Vom Land der tausend Seeen (1910) 32 5.3 Kieli- ja kansallisuuskysymys Aus dem Lande der tausend Seen (1894) 35 5.4 Vetoomus Suomen kulttuurin pelastamiseksi Finnland im Bilde seiner Dichtung und seine Dichter (1899) 36 6 ANTOLOGIAT VASTA ITSENÄISTYNEEN SUOMEN MARKKINOIJINA 40 6.1 Aus der Versdichtung Finnlands (1918) 41 6.2 Gedichte aus Finnland (1920) 46 6.3 Suomis Sang (1921) 51 7 ASEVELJEYS ANTOLOGIOIDEN INNOITTAJANA 57 7.1 Taustaa 58 7.1.1 Pohjoismaalaisuuden suosiminen 58 7.1.2 Pohjoinen ajatus ja Suomi 60 7.1.3 Viileästä puolueettomuuspolitiikasta aseveljeyteen 62 7.1.4 Jatkosodan propaganda 65 7.2 Finnland Reich des Nordens (1942) 67 7.3 Das Antlitz Finnlands (1942) 72 7.4 Waffenbruder Finnland (1942) 78 7.5 Suomi Humor und Herz (1943) 87 8 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO 93 9 LOPUKSI 99 LÄHTEET 101 1 Primaarilähteet 101 2 Sekundaarilähteet 103 LIITE DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan toisen maailmansodan loppuun mennessä julkaistuja saksankielisiä käännösantologioita, jotka sisältävät ainoastaan suomalaista kirjallisuutta. Kokoelmateoksia tarkastellaan erityisesti niiden julkaisuhetkellä vallinneen poliittisen tilanteen sekä Suomen ja Saksan suhteiden valossa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, mitä tavoitteita antologioiden toimittajilla tai taustalla mahdollisesti vaikuttavilla kontrolloivilla tahoilla on ollut ja millaista Suomikuvaa niissä halutaan välittää ja miksi. Erityisesti tutkitaan, onko antologioilla pyritty vaikuttamaan lukijoiden ajattelutapaan ja miten tällainen propaganda ilmenee. Suomi ja Saksa ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde maiden vaiheikkaiden suhteiden vuoksi. Tutkimusaineistoon sovelletaan lisäksi Helga Eßmannin esittämää antologioiden typologista luokittelua. Käännösantologioita on tutkittu toistaiseksi yllättävän vähän, vaikka ne ovat tärkeitä reseptiodokumentteja ja ulkomaisen kirjallisuuden välittäjiä. Erityisen mielenkiintoisen antologioista tekee se, että tekstit asetetaan niissä uuteen kontekstiin ja monesti myös uuteen käyttötarkoitukseen.
Kaiken kaikkiaan 13 antologiaa käsittävän tutkimusaineiston kokoamisessa on käytetty apuna Erich Kunzen laatimaa bibliografiaa, johon on kerätty vuosina 1675-1975 saksannettu suomalainen kirjallisuus ja jossa antologiat on lueteltu erikseen. Kaikki antologiat sisältävät useamman kirjailijan tuotantoa, ja tekstien lähdekielenä on voinut luonnollisesti olla myös ruotsi. Edellä mainittuja seikkoja tutkittiin antologioiden esipuheiden, teoksiin valittujen tekstien sekä toimittajien ja kirjailijoiden taustatietojen perusteella. Antologiat suhteutettiin kulloinkin vallinneeseen poliittiseen tilanteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden saksantamisen yleisiin suuntauksiin, joita puolestaan selvitettiin sekundaarilähdekirjallisuuden avulla.
Antologioiden julkaisuajankohdat näyttivät myötäilevän pitkälti suomalaisen kirjallisuuden saksantamisen pääsuuntauksia, ja useimpien kokoelmien kohdalla poliittinen tilanne osoittautui merkittäväksi teoksen syntyyn vaikuttaneeksi tekijäksi. Yleistäen voidaan todeta, että ensimmäiset antologiat julkaistiin nimenomaan kirjallisuuden itsensä vuoksi. Saksalaiset haluttiin tutustuttaa suomalaiseen kirjallisuuteen, ja antologiat koottiin pitkälti toimittajien omasta aloitteesta. Sortokausien aikana ja Suomen itsenäistymisen jälkeen kirjallisuuden ohella haluttiin markkinoida Suomen valtiota ja kansaa. Valtio edisti suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä tukitoimillaan. Teksteissä korostuu isänmaallisuus, kansalaissodan tapahtumat ja Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö. Jatkosodan ja aseveljeyden aikana propagandistiset piirteet ja valtion valvontatoimet lisääntyivät. Antologioiden teksteissä korostettiin muun muassa suomalaisia ja saksalaisia yhdistäviä ”pohjoisia” piirteitä, suomalaisten sotilaallisia saavutuksia ja yhteisiä sodan päämääriä. Teeman merkitys tulee esiin lisäksi siten, että antologioissa julkaistiin tuolloin kaunokirjallisuuden ohella asiatekstejä, ja esimerkiksi kääntämiseen liittyvät seikat jäävät toisarvoisiksi.
Avainsanat: ideologia, käännösantologiat, propaganda, Suomen ja Saksan suhteet
Kaiken kaikkiaan 13 antologiaa käsittävän tutkimusaineiston kokoamisessa on käytetty apuna Erich Kunzen laatimaa bibliografiaa, johon on kerätty vuosina 1675-1975 saksannettu suomalainen kirjallisuus ja jossa antologiat on lueteltu erikseen. Kaikki antologiat sisältävät useamman kirjailijan tuotantoa, ja tekstien lähdekielenä on voinut luonnollisesti olla myös ruotsi. Edellä mainittuja seikkoja tutkittiin antologioiden esipuheiden, teoksiin valittujen tekstien sekä toimittajien ja kirjailijoiden taustatietojen perusteella. Antologiat suhteutettiin kulloinkin vallinneeseen poliittiseen tilanteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden saksantamisen yleisiin suuntauksiin, joita puolestaan selvitettiin sekundaarilähdekirjallisuuden avulla.
Antologioiden julkaisuajankohdat näyttivät myötäilevän pitkälti suomalaisen kirjallisuuden saksantamisen pääsuuntauksia, ja useimpien kokoelmien kohdalla poliittinen tilanne osoittautui merkittäväksi teoksen syntyyn vaikuttaneeksi tekijäksi. Yleistäen voidaan todeta, että ensimmäiset antologiat julkaistiin nimenomaan kirjallisuuden itsensä vuoksi. Saksalaiset haluttiin tutustuttaa suomalaiseen kirjallisuuteen, ja antologiat koottiin pitkälti toimittajien omasta aloitteesta. Sortokausien aikana ja Suomen itsenäistymisen jälkeen kirjallisuuden ohella haluttiin markkinoida Suomen valtiota ja kansaa. Valtio edisti suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä tukitoimillaan. Teksteissä korostuu isänmaallisuus, kansalaissodan tapahtumat ja Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö. Jatkosodan ja aseveljeyden aikana propagandistiset piirteet ja valtion valvontatoimet lisääntyivät. Antologioiden teksteissä korostettiin muun muassa suomalaisia ja saksalaisia yhdistäviä ”pohjoisia” piirteitä, suomalaisten sotilaallisia saavutuksia ja yhteisiä sodan päämääriä. Teeman merkitys tulee esiin lisäksi siten, että antologioissa julkaistiin tuolloin kaunokirjallisuuden ohella asiatekstejä, ja esimerkiksi kääntämiseen liittyvät seikat jäävät toisarvoisiksi.
Avainsanat: ideologia, käännösantologiat, propaganda, Suomen ja Saksan suhteet