Kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnan poliittisena johtajana.
KARHUNEN, MINNA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KARHUNEN, MINNA
2001
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001Tiivistelmä
Vuoden 1995 kuntalain tavoitteena oli poliittisen johtamisen vahvistaminen kunnissa. Kunnille annettiin uusia välineitä poliittisen johtamisen kehittämiseen, mutta niitä ei ole hyödynnetty. Poliittisen johtamisen kehittämisen esteenä on ollut muun muassa kuntakentässä vallitseva selkeä erimielisyys siitä, miten kunnan poliittista johtajuutta tulisi kehittää; tulisiko vahvistaa luottamushenkilöjohtajuutta vai lisätä kunnanjohtajan poliittista vastuuta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisen muodon kunnan poliittinen johtaminen saa, mikäli kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa kunnan johtamisjärjestelmässä vahvistetaan. Keinona puheenjohtajan aseman ja kunnan poliitisen johtamisen vahvistamiseksi nähdään kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävän muuttaminen päätoimiseksi. Tutkimus tarjoaa näin uuden vaihtoehdon kuntien johtamisjärjestelmistä käytävään keskusteluun.
Pääongelmaan liittyvinä osaongelmina tutkitaan, miten poliittinen johtajuus ja ammatillinen johtajuus kunnassa voidaan käytännön tasolla erottaa toisistaan ja miten kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan suhteeseen liittyvät ns. kaksoisjohtamisen ongelmat kyetään ratkaisemaan ja hallitsemaan.
Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat omat kokemukseni Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävässä vuosina 1995 - 2001. Metodi on pohjimmiltaan introspektiivinen, mutta sillä on yhtymäkohtia myös behavioraaliseen hallinnon tutkimukseen ja toisaalta symboliseen interaktionismiin. Tutkimuksen evidenssiä on lisätty ns. palautekehän avulla.
Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat toisalta poliittisen ja ammatillisen johtamisen välinen jännite ja toisaalta kaksoisjohtamisen kysymys. Poliittisella johtamisella tarkoitetaan tutkimuksessa luottamushenkilöiden suorittamaa johtamista ja ammatillisella johtamisella kunannjohtajan ja muiden virkamiesten suorittamaa hallinnollista johtamistyötä.
Kaksoisjohtamisen kysymys esiintyy usein kuntien johtamisjärjestelmistä käytävässä keskustelussa, mutta ilman että sitä olisi juuri tutkittu. Kaksoisjohtamisella tarkoitetaan kahden johtajan tiivistä yhteistyötä yrityksen tai yhteisön johdossa. Tässä tutkimuksessa kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan välistä kaksoisjohtamisen suhdetta verrataan osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan väliseen suhteeseen.
Käsitykseni mukaan kunnan poliittisen johtajuuden tehtävät ovat selkeästi erotettavissa kunnan johtamisen kokonaisuudesta. Poliittinen johtaminen jakaantuu strategiseen johtamiseen, kuntayhteisön johtamiseen ja poliittisten prosessien johtamiseen. Johtamisen osa-alueiden erottelu on varmasti helpompaa teoriassa kuin käytännössä. Päätoimisen hallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan käytännön tehtäväjako muodostuu yleensä tilanteen mukaan. Kaksoisjohtamisen ongelmien välttämiseksi on hyviä henkilösuhteitakin tärkeämpää sopia henkilöiden kesken selkeästi, miten yhteistyötä tehdään.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisen muodon kunnan poliittinen johtaminen saa, mikäli kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa kunnan johtamisjärjestelmässä vahvistetaan. Keinona puheenjohtajan aseman ja kunnan poliitisen johtamisen vahvistamiseksi nähdään kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävän muuttaminen päätoimiseksi. Tutkimus tarjoaa näin uuden vaihtoehdon kuntien johtamisjärjestelmistä käytävään keskusteluun.
Pääongelmaan liittyvinä osaongelmina tutkitaan, miten poliittinen johtajuus ja ammatillinen johtajuus kunnassa voidaan käytännön tasolla erottaa toisistaan ja miten kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan suhteeseen liittyvät ns. kaksoisjohtamisen ongelmat kyetään ratkaisemaan ja hallitsemaan.
Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat omat kokemukseni Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävässä vuosina 1995 - 2001. Metodi on pohjimmiltaan introspektiivinen, mutta sillä on yhtymäkohtia myös behavioraaliseen hallinnon tutkimukseen ja toisaalta symboliseen interaktionismiin. Tutkimuksen evidenssiä on lisätty ns. palautekehän avulla.
Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat toisalta poliittisen ja ammatillisen johtamisen välinen jännite ja toisaalta kaksoisjohtamisen kysymys. Poliittisella johtamisella tarkoitetaan tutkimuksessa luottamushenkilöiden suorittamaa johtamista ja ammatillisella johtamisella kunannjohtajan ja muiden virkamiesten suorittamaa hallinnollista johtamistyötä.
Kaksoisjohtamisen kysymys esiintyy usein kuntien johtamisjärjestelmistä käytävässä keskustelussa, mutta ilman että sitä olisi juuri tutkittu. Kaksoisjohtamisella tarkoitetaan kahden johtajan tiivistä yhteistyötä yrityksen tai yhteisön johdossa. Tässä tutkimuksessa kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan välistä kaksoisjohtamisen suhdetta verrataan osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan väliseen suhteeseen.
Käsitykseni mukaan kunnan poliittisen johtajuuden tehtävät ovat selkeästi erotettavissa kunnan johtamisen kokonaisuudesta. Poliittinen johtaminen jakaantuu strategiseen johtamiseen, kuntayhteisön johtamiseen ja poliittisten prosessien johtamiseen. Johtamisen osa-alueiden erottelu on varmasti helpompaa teoriassa kuin käytännössä. Päätoimisen hallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan käytännön tehtäväjako muodostuu yleensä tilanteen mukaan. Kaksoisjohtamisen ongelmien välttämiseksi on hyviä henkilösuhteitakin tärkeämpää sopia henkilöiden kesken selkeästi, miten yhteistyötä tehdään.