Das stehende Bild im Daf-Unterricht - durch Bilder eine fremde Sprache und Kultur kennenlernen.
POHJANPIIRI, RAISA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
POHJANPIIRI, RAISA
2001
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2001-06-11Sisällysluettelo
1. EINLEITUNG 1 2. STEHENDE VS. BEWEGTE BILDER 3 3. ZIELE DER BILDBETRACHTUNG 7 3.1 BILDKATEGORIEN UND WISSENSERWERB 7 3.2 DIDAKTIK DER BILDARBEIT IM DAF-UNTERRICHT 9 3.3 FUNKTIONEN VON BILDERN IM DAF-LEHRWERK 13 4. PSYCHISCHE PROZESSE BEI DER WAHRNEHMUNG VON BILD UND TEXT 16 4.1 WAHRNEHMEN VON BILD UND TEXT 17 4.2 SCHEMATA, SKRIPTS UND MENTALE MODELLE 22 5. DURCH BILDER ZUR FREMDEN SPRACHE UND KULTUR 23 5.1 DAS BILD ALS AUSLÖSER VON SPRACHPRODUKTION 24 5.1.1 Bilder als Sprechanlass 24 5.1.2 Bilder als Schreibanlass 26 5.2 LANDESKUNDE MIT BILDERN 29 5.2.1 Kulturgebundenes Bildlesen 29 5.2.2 Vom kulturell Vertrauten zum Fremden 30 6. ZUSAMMENFASSUNG 33 7. FALLSTUDIE: LEHR- UND LERNMÖGLICHKEITEN DES BILDES IN EINER DAF-KLASSE VOR, IN UND NACH DEM UNTERRICHT 34 7.1 RAHMEN DER FALLSTUDIE 34 7.2 METHODE DER UNTERSUCHUNG 37 7.2.1 Skizzierung des Untersuchungsthemas 38 7.2.2 Durchfürung der Untersuchung 40 7.2.2.1 Untersuchungsmittel 40 7.2.2.2 Untersuchungsphasen 42 7.2.2.3 Technik der Dokumentation und Analyse des Materials 43 7.3 UNTERRICHTSANALYSE 45 7.3.1 Vor dem Unterricht: Interview der Lehrerin 45 7.3.1.1 Einstellung der Lehrerin zum Lehren und Lernen mit Bildern 46 7.3.1.2 Vorbereitung der Lehrerin 49 7.3.2 Im Unterricht: Durchführung der Stunde 56 7.3.3 Auswertung des Unterrichts 61 7.3.3.1 Rolle der Lehrerin und SchülerInnen: Lernziele der Bilder 61 7.3.3.2 Funktionen der Bilder: durch Bilder zur Sprache und Kultur 67 7.3.3.3 Bildlesen und verstehen 71 7.3.4 Nach dem Unterricht: Schülerbefragung 73 7.4 BEFUNDE 78 8. DISKUSSION 83 LITERATURVERZEICHNIS 87 ABBILDUNGSVERZEICHNIS 90 ANHÄNGE 91
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on tutkia liikkumattoman kuvan käyttöä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun kouluissa. Aihetta lähestytään ensin teoreettiselta kannalta eli tutkitaan liikkumattoman ja liikkuvan kuvan yhtäläisyyksiä ja eroja lähinnä havainnoin näkökulmasta. Sitten valotetaan liikkumattoman kuvan käyttöä tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta sekä paneudutaan tarkemmin kuvan havainnointiprosessiin ja lisäksi kuvan mahdollisuuksiin kielen ja kulttuurin oppimisvälineenä. Varsinainen tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tarkkaillaan saksaa vieraana kielenä lukevaa luokkaa ja heidän opettajaansa. Tarkoituksena on tutkia, miksi ja miten tässä luokassa käytetään liikkumatonta kuvaa oppimisvälineenä. Koska kuvan käytön mahdollisia oppimisvaikutuksia ei olla vielä pystytty pitävästi todistamaan, pyrkii tämä työ osaltaan yksittäistapauksen valossa tuomaan esille kuvien positiivisen vaikutuksen oppimisprosessissa. Tutkimus toi mm. esille, että kuvan looginen sijoittaminen opetukseen niin että muodostuu hallittu kokonaisuus, auttaa asetettujen oppimistulosten saavuttamisessa. Tärkeäksi tekijäksi nousi myös kuvien oikeanlaisen lukemisen taito ja liikkumattoman kuvan merkitys kulttuurin opetuksessa.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla videolle nauhoitettua varsinaista opetustuntia ja haastattelemalla opettajaa sekä tekemällä oppilaille kysely pidetystä tunnista. Analysoitava luokka koostui 13-vuotiaista oppilaista, jotka lukivat saksaa A1-kielenä eli viidettä vuotta ja joiden opettaja asetti omassa opetuksessaan kuvat tärkeään asemaan oppimisprosessissa.
Työ pyrkii antamaan saksaa vieraana kielenä opettaville esimerkkejä kuvan järkevästä ja luovasta tuomisesta opetukseen, mutta keskittyy siinä enemmän kuvien tehtävien ja tavoitteiden kuin kielellisen tuotoksen analysointiin. Tutkimus pyrkii osoittamaan vääräksi luulon, että kuvat toimivat opetuksessa vain viihdykkeinä ja koristuksina.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla videolle nauhoitettua varsinaista opetustuntia ja haastattelemalla opettajaa sekä tekemällä oppilaille kysely pidetystä tunnista. Analysoitava luokka koostui 13-vuotiaista oppilaista, jotka lukivat saksaa A1-kielenä eli viidettä vuotta ja joiden opettaja asetti omassa opetuksessaan kuvat tärkeään asemaan oppimisprosessissa.
Työ pyrkii antamaan saksaa vieraana kielenä opettaville esimerkkejä kuvan järkevästä ja luovasta tuomisesta opetukseen, mutta keskittyy siinä enemmän kuvien tehtävien ja tavoitteiden kuin kielellisen tuotoksen analysointiin. Tutkimus pyrkii osoittamaan vääräksi luulon, että kuvat toimivat opetuksessa vain viihdykkeinä ja koristuksina.