Asiakassuuntautuneisuus tuotekehityksessä, Case-esimerkkinä AFH-Composites Oy.
KULOVUORI, LAURA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KULOVUORI, LAURA
2001
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001-02-08Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli yhdistää kaksi nykyaikaisen yrityksen menestystekijää: asiakassuuntautuneisuus ja tuotekehitys. Tutkimusongelmana oli siten kuvailla tapoja, joilla asiakassuuntautuneisuus voi ilmetä tuotekehityksessä eli joilla asiakkaita käytännössä otetaan mukaan tuotekehitystoimintaan heidän näkemystensä selvittämiseksi. Tutkielman teoriaosassa perehdyttiin tuotekehityksen asiakassuuntautuneisuuden muotoihin yleisesti, kun taas empiirisessä osassa tutustuttiin AFH-Composites Oy:n tuotekehitykseen ja pohdittiin sen asiakassuuntautuneisuutta.
Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva. Tutkielman teoriaosuus pohjautui asiakassuuntautuneisuutta ja tuotekehitystä käsittelevään kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Materiaali oli varsin monipuolista eikä tärkeintä lähdeteosta voi nimetä. Eniten kuitenkin käytettiin Slaterin ja Narverin, Kohlin ja Jaworskin, Von Hippelin, Urbanin ja Hauserin sekä Cooperin lukuisia teoksia ja artikkeleita. Empiirisen osan perustana oli kvalitatiivisella haastattelulla saatu materiaali.
Tutkielmassa hahmotettiin kolme tapaa, joilla asiakkaita voidaan ottaa mukaan tuotekehitykseen eli jossa asiakassuuntautuneisuus ja tuotekehitys ikään kuin kohtaavat. Tavat ovat tuoteideoiden etsiminen asiakkailta, konseptin testaaminen asiakkailla ja prototyypin testaaminen asiakkailla. Tutkielmassa korostettiin kuitenkin, että esiteltyjen tapojen ohella myös muut tavat ovat merkittäviä. Menestyksekkään asiakassuuntautuneisuuden todettiin heijastuvan koko tuotekehitystoimintaan.
Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva. Tutkielman teoriaosuus pohjautui asiakassuuntautuneisuutta ja tuotekehitystä käsittelevään kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Materiaali oli varsin monipuolista eikä tärkeintä lähdeteosta voi nimetä. Eniten kuitenkin käytettiin Slaterin ja Narverin, Kohlin ja Jaworskin, Von Hippelin, Urbanin ja Hauserin sekä Cooperin lukuisia teoksia ja artikkeleita. Empiirisen osan perustana oli kvalitatiivisella haastattelulla saatu materiaali.
Tutkielmassa hahmotettiin kolme tapaa, joilla asiakkaita voidaan ottaa mukaan tuotekehitykseen eli jossa asiakassuuntautuneisuus ja tuotekehitys ikään kuin kohtaavat. Tavat ovat tuoteideoiden etsiminen asiakkailta, konseptin testaaminen asiakkailla ja prototyypin testaaminen asiakkailla. Tutkielmassa korostettiin kuitenkin, että esiteltyjen tapojen ohella myös muut tavat ovat merkittäviä. Menestyksekkään asiakassuuntautuneisuuden todettiin heijastuvan koko tuotekehitystoimintaan.