Vanhuspalveluiden pirstaloitunut kuva
MÄKINEN, MARJO; SIHVONEN, MAARIT (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKINEN, MARJO
SIHVONEN, MAARIT
2001
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-17Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelut Tampereella. Tutkimusongelmana on millaisen kuvan Tampereen kaupungin asiakirjat antavat vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista Tampereella. Tutkielman aineistoa tarkastellaan kuvitteellisen kaupungin luottamushenkilön näkökulmasta. Päätutkimusongelmaan pyritään vastaamaan seuraavien alatutkimusongelmien avulla: ketkä palveluja tuottavat ja mitä palveluja tuotetaan ikääntyneille, mitkä palvelut ymmärretään vanhuspalveluiksi, ketkä luokitellaan ikääntyneiksi/vanhuksiksi eri palveluissa, millaisen kuvan asiakirjat antavat vanhuksista, millä argumenteilla erilaisia muutoksia perustellaan sekä mitä asiakirjat tekevät näkyväksi ja mitä eivät. Tutkimusotteena on konstruktivistinen tutkimusote. Aineistona on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vanhuksia koskevat asiakirjat.
Tampere on lisännyt ostopalveluja; kaupunki ei omista yhtään palvelutaloa. Omaishoidon tukeen panostetaan ja kotihoitoa voidaan antaa vain eniten tarvitseville. Hallinnollisen määrittelyn mukaan vanhuspalveluihin ei lasketa kuuluviksi kaikkia niitä palveluja, joita vanhukset tosiasiassa käyttävät. Asiakirjojen mukaiset ikämäärittelyt vaihtelevat 50 vuodesta yli 85-vuotiaisiin. Asiakirjoissa on erittäin vähän muita kuin määrällisiä määrittelyjä sille, kuka on vanhus, myös perusteluja muutoksille on vähän. Yksi on vanhusten kotona selviytyminen. Tietoa vanhusten käyttämistä terveyspalveluista ei löydy samanlaisena kokonaisuutena kuin vanhusten käyttämistä sosiaalipalveluista.
Avainsanat: vanhusten palvelut, asiakirjat, sosiaali- ja terveyspalvelut
Tampere on lisännyt ostopalveluja; kaupunki ei omista yhtään palvelutaloa. Omaishoidon tukeen panostetaan ja kotihoitoa voidaan antaa vain eniten tarvitseville. Hallinnollisen määrittelyn mukaan vanhuspalveluihin ei lasketa kuuluviksi kaikkia niitä palveluja, joita vanhukset tosiasiassa käyttävät. Asiakirjojen mukaiset ikämäärittelyt vaihtelevat 50 vuodesta yli 85-vuotiaisiin. Asiakirjoissa on erittäin vähän muita kuin määrällisiä määrittelyjä sille, kuka on vanhus, myös perusteluja muutoksille on vähän. Yksi on vanhusten kotona selviytyminen. Tietoa vanhusten käyttämistä terveyspalveluista ei löydy samanlaisena kokonaisuutena kuin vanhusten käyttämistä sosiaalipalveluista.
Avainsanat: vanhusten palvelut, asiakirjat, sosiaali- ja terveyspalvelut