Yksityismetsätalouden muutokset 1990-luvulla: institutionaalinen kehitys ja tapaustutkimus Pirkanmaalta.
HOLMA, KAISA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HOLMA, KAISA
2000
Aluetiede - Regional Studies
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2000-10-04Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 2 1.1 TUTKIELMAN TAUSTAA 2 1.2 TUTKIELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 3 2 NÄKÖKULMIA INSTITUUTIOIDEN TUTKIMISEEN 6 2.1 INSTITUUTIOT METSÄTALOUDEN TARKASTELUSSA 6 2.2 INSTITUUTIOIDEN RAKENNEFUNKTIONALISTINEN TARKASTELU 6 2.3 INSTITUUTIOIDEN MERKITYS TALOUDELLISESSA KEHITYKSESSÄ 10 2.4 INSTITUUTIOT POLITIIKAN TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA 14 2.5 SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI JA INSTITUUTIOT 16 2.6 INSTITUUTIOT SOSIAALISEN JA EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN TOTEUTUMISESSA 21 2.7 YKSITYISMETSÄTALOUDEN MUUTOSTEN TARKASTELU INSTITUTIONAALISESTA NÄKÖKULMASTA 25 3 SUOMEN METSÄSEKTORIN KEHITYS JA YKSITYISMETSÄTALOUDEN VIIMEAIKAISET MUUTOKSET 30 3.1 METSÄSEKTORI LAAJANA TEKNOLOGISENA JÄRJESTELMÄNÄ 30 3.2 TALOUDEN MUUTOKSET JA METSÄSEKTORI 35 3.3 PUUKAUPAN MUUTOKSET 37 3.4 METSÄPOLITIIKAN MUUTOKSET 39 3.5 METSÄPOLITIIKAN MUUTOS OSAKSI METSÄTALOUDEN OHJEISTUSTA JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ 41 3.5.1 Metsäohjelmista lainsäädännön uudistuksiin 41 3.5.2 Metsätalouden ympäristöohjelma 42 3.5.3 Metsälainsäädännön kokonaisuudistus 43 3.5.4 Metsäverojärjestelmän muutos ja siirtymäkausi 47 3.5.5 Metsiensuojelu 48 3.6 METSÄSERTIFIOINTI - VASTAUS MARKKINOIDEN YMPÄRISTÖVAATIMUKSIIN 49 3.7 YKSITYISMETSÄTALOUS OSANA METSÄSEKTORIA 51 3.8 METSÄNOMISTUKSEN MUUTOKSET 56 4 YKSITYISMETSÄTALOUS MUUTOKSESSA PIRKANMAALLA 58 4.1 TUTKIMUSONGELMAN TARKENTAMINEN 58 4.2 AINEISTO 60 4.3 MENETELMÄ 63 5 METSÄAMMATTILAISET JA INFORMAALIT INSTITUUTIOT 66 5.1 YKSITYISMETSÄTALOUDEN PÄÄMÄÄRÄ JA HÄIRIÖT 66 5.2 HÄIRIÖIDEN TULKINTA JA UUDET KÄYTÄNNÖT 71 5.2.1 Metsänomistajan etääntyminen metsätaloudesta 71 5.2.2 Vihertyminen 80 5.2.3 Metsäverotuksen siirtymäkausi 83 5.2.4 Strateginen epävarmuus 86 5.3 ORGANISAATIOIDEN VÄLISET EROT 90 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 94 LÄHTEET 101 LIITE 1.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tarkastella yksityismetsätalouden muutoksia 1990-luvulla metsäammattilaisten näkökulmasta. Tutkielman aineistona on 15 metsänhoitoyhdistyksissä, metsäkeskuksissa ja puunostoyrityksissä Pirkanmaalla työskentelevien metsäammattilaisten haastattelut.
Tutkielmassa tarkastellaan instituutioita koskevia teorioita. Vahvimmin tarkastelussa tukeudutaan Douglass C. Northin tarjoamiin lähtökohtiin, joiden mukaisesti formaalit ja informaalit instituutiot voidaan erottaa toisistaan niiden ominaisuuksien ja muutosdynamiikan perusteella.
Tutkimusote on kuvaileva, mutta samalla se on saanut vaikutteita sosiaalisesta konstruktionismista. Aineiston tarkastelussa tukeudutaan tutkimusmenetelminä rinnakkain aineistolähtöiseen diskursiiviseen ja informatiiviseen lukutapaan.
Tutkielman perusteella yksityismetsätalouden kokonaisvaltaista institutionaalista muutosta ei voida tarkastella ilman informaalien instituutioiden empiiristä tarkastelua. Empiirisen tarkastelun perusteella yksityismetsätalouteen on voimakkaasti instituoitunut kaikille tarkasteltaville organisaatioille yhteinen käsitys päämäärästä: kasvavasta puuntuotannosta. Samalla yksityismetsätalouden muutokset näyttäytyvät neljänä päämäärään kohdistuvana häiriönä: metsänomistajien etääntymisenä metsätaloudesta, vihertymisenä, verotuksen siirtymäkautena sekä strategisena epävarmuutena. Nämä tulkinnat ovat puolestaan luoneet uusia käytäntöjä metsäammattilaisten toimintaan. Erityisesti informaaleilla instituutioilla on siten merkittävä vaikutus yksityismetsätalouden muutoksessa. Aineisto osoittaa metsäammattilaisten käsitysten sisältävän kuitenkin vaihtelua, mikä on keskeinen informaalien instituutioiden muutosta ylläpitävä voima.
Informaalien instituutioiden merkittävyyteen metsätalouden käytäntöjen muotoutumisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota varsinkin metsäsertifioinnin kehittämisen yhteydessä. Edelleen tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten informaalit instituutiot muuttuvat ja millaisin indikaattorein muutosta voidaan mitata.
Tutkielmassa tarkastellaan instituutioita koskevia teorioita. Vahvimmin tarkastelussa tukeudutaan Douglass C. Northin tarjoamiin lähtökohtiin, joiden mukaisesti formaalit ja informaalit instituutiot voidaan erottaa toisistaan niiden ominaisuuksien ja muutosdynamiikan perusteella.
Tutkimusote on kuvaileva, mutta samalla se on saanut vaikutteita sosiaalisesta konstruktionismista. Aineiston tarkastelussa tukeudutaan tutkimusmenetelminä rinnakkain aineistolähtöiseen diskursiiviseen ja informatiiviseen lukutapaan.
Tutkielman perusteella yksityismetsätalouden kokonaisvaltaista institutionaalista muutosta ei voida tarkastella ilman informaalien instituutioiden empiiristä tarkastelua. Empiirisen tarkastelun perusteella yksityismetsätalouteen on voimakkaasti instituoitunut kaikille tarkasteltaville organisaatioille yhteinen käsitys päämäärästä: kasvavasta puuntuotannosta. Samalla yksityismetsätalouden muutokset näyttäytyvät neljänä päämäärään kohdistuvana häiriönä: metsänomistajien etääntymisenä metsätaloudesta, vihertymisenä, verotuksen siirtymäkautena sekä strategisena epävarmuutena. Nämä tulkinnat ovat puolestaan luoneet uusia käytäntöjä metsäammattilaisten toimintaan. Erityisesti informaaleilla instituutioilla on siten merkittävä vaikutus yksityismetsätalouden muutoksessa. Aineisto osoittaa metsäammattilaisten käsitysten sisältävän kuitenkin vaihtelua, mikä on keskeinen informaalien instituutioiden muutosta ylläpitävä voima.
Informaalien instituutioiden merkittävyyteen metsätalouden käytäntöjen muotoutumisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota varsinkin metsäsertifioinnin kehittämisen yhteydessä. Edelleen tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten informaalit instituutiot muuttuvat ja millaisin indikaattorein muutosta voidaan mitata.