Geriatrinen muistihäiriöpoliklinikka vanhuspolitiikan ja dementian hoidon kehitystyönä.
JUNTTILA, MERJA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JUNTTILA, MERJA
2000
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2000-09-14Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena oli Tampereen kaupungin perustama, geriatrisille potilaille tarkoitettu, muistihäiriöpoliklinikka. Tavoitteena oli kuvata poliklinikan perustamisen prosessia, tavoitteita, toimintaa, resursseja ja kokemuksia ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten Suomen muistihäiriöyksiköiden asiantuntijaryhmän asettamat hyvän tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivat pystytään toteuttamaan. Tutkimusaineistona käytettiin poliklinikan henkilökunnan haastatteluja sekä toiminnasta kertovia dokumentteja. Haastatteluja tehtiin kaksi, ensimmäinen heti toiminnan alettua, toinen puoli vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen, jolloin haastateltiin myös yhteistyökumppaneita eli erikoissairaanhoidon (TAYS) neurologia sekä Tampereen Dementiayhdistyksen dementianeuvojaa.
Toiminnan päätavoitteiksi nousivat mahdollisimman varhaisen diagnoosin saavuttaminen sekä säästöt. Vahvuuksia olivat hyvä suunnittelu, "pehmeä lasku" eli toiminnan sisäänajo pienellä potilasmäärällä, motivoitunut ja koulutettu henkilökunta sekä yhteistyö muiden terveydenhuollon tahojen kanssa. Toiminnan heikkoudeksi muodostuivat henkilökuntaresurssit, missä ilmenneet puutteet voivat vaikeuttaa toimintaa sen vilkastuessa. Hyvän tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivoilla on hyvät mahdollisuudet toteutua. Erityisen hyvin on onnistunut potilaiden ja omaisten ohjaus ja neuvonta. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja Dementiayhdistyksen kanssa oli vielä kehitysvaiheessa. Henkilökunnan kokemukset ensimmäisen puolen vuoden ajalta olivat pääosin myönteiset. Ongelmat olivat lähinnä käytännön asioihin liittyviä. Kiire ja ajan puute mainittiin ongelmina, jotka voivat vaikuttaa toiminnan laatuun. Molemmat voisivat parantua henkilökuntaresurssointia lisäämällä. Tulevaisuuteen suhtauduttiin ylei!
sesti luottavaisesti.
Puolen vuoden seuranta - aika osoittautui liian lyhyeksi täydellisen kuvan saamiseksi toiminnasta. Auki jääviä kysymyksiä on mm. toiminnan mahdollisen vilkastumisen aiheuttamat ongelmat resurssien riittävyydelle. Hyödyllistä olisikin tehdä uusi tutkimus silloin, kun poliklinikka on jo vakiinnuttanut toimintansa.
Toiminnan päätavoitteiksi nousivat mahdollisimman varhaisen diagnoosin saavuttaminen sekä säästöt. Vahvuuksia olivat hyvä suunnittelu, "pehmeä lasku" eli toiminnan sisäänajo pienellä potilasmäärällä, motivoitunut ja koulutettu henkilökunta sekä yhteistyö muiden terveydenhuollon tahojen kanssa. Toiminnan heikkoudeksi muodostuivat henkilökuntaresurssit, missä ilmenneet puutteet voivat vaikeuttaa toimintaa sen vilkastuessa. Hyvän tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivoilla on hyvät mahdollisuudet toteutua. Erityisen hyvin on onnistunut potilaiden ja omaisten ohjaus ja neuvonta. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja Dementiayhdistyksen kanssa oli vielä kehitysvaiheessa. Henkilökunnan kokemukset ensimmäisen puolen vuoden ajalta olivat pääosin myönteiset. Ongelmat olivat lähinnä käytännön asioihin liittyviä. Kiire ja ajan puute mainittiin ongelmina, jotka voivat vaikuttaa toiminnan laatuun. Molemmat voisivat parantua henkilökuntaresurssointia lisäämällä. Tulevaisuuteen suhtauduttiin ylei!
sesti luottavaisesti.
Puolen vuoden seuranta - aika osoittautui liian lyhyeksi täydellisen kuvan saamiseksi toiminnasta. Auki jääviä kysymyksiä on mm. toiminnan mahdollisen vilkastumisen aiheuttamat ongelmat resurssien riittävyydelle. Hyödyllistä olisikin tehdä uusi tutkimus silloin, kun poliklinikka on jo vakiinnuttanut toimintansa.