Euromaiden talouksien eroavuudet ja yhteisen rahapolitiikan sopivuus.
SYRJÄNEN, MIIKA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SYRJÄNEN, MIIKA
2000
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-07Tiivistelmä
Vuoden 1999 alusta alkaen talous- ja rahaliiton rahapoliittiset päätökset on tehty keskitetysti Euroopan keskuspankin neuvostossa. Päätökset perustuvat jäsenmaiden painotettuihin aggregaattitilastoihin, ja harjoitetun rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on koko euroalueen hintavakaus. Jos euromaiden taloudet poikkeavat runsaasti toisistaan, saattaa yhteinen rahapolitiikka käydä joillekin jäsenmaille epäsopivaksi ja näin ollen talouksien tasapaino voi vaarantua.
On tärkeää tarkastella euroalueen maittaista kehitystä, jotta voidaan luoda käsitys kunkin maan talouteen kohdistuvasta rasituksesta. Tähän tarkoitukseen on kehitelty konvergenssibarometri, jonka avulla arvioidaan kunkin maan poikkeamaa euroalueen keskiarvosta. Yhteisen rahapolitiikan sopivuutta voidaan puolestaan tarkastella rahapolitiikan lämpömittarilla, joka kertoo, onko yksittäinen talous liian "kylmä" tai "kuuma" euroalueella vallitsevaan tilanteeseen nähden. Yhteisen rahapolitiikan poiketessa maan optimaalisesta politiikkatasosta muut talouden sopeutumismekanismit joutuvat koetukselle.
Euroalueen alkuvaiheen aineistoja tarkasteltaessa näyttää, että maat eivät ole kovin samankaltaisia rakenteiltaan, eivätkö maat välttämättä ole lähestymässä toisiaan. Siksi osalle maista harjoitettu rahapolitiikka on sopimatonta. Talouden tasapainon ylläpitämiseksi näiden maiden finanssipolitiikan ja työmarkkinoiden tulee olla riittävän joustavat, jotta sopeutuminen tilanteeseen olisi kivuton. Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka vaikeaa yhteiseen rahapolitiikkaan sopeutuminen on. Riskit ovat suurimmat keskipitkällä aikavälillä.
On tärkeää tarkastella euroalueen maittaista kehitystä, jotta voidaan luoda käsitys kunkin maan talouteen kohdistuvasta rasituksesta. Tähän tarkoitukseen on kehitelty konvergenssibarometri, jonka avulla arvioidaan kunkin maan poikkeamaa euroalueen keskiarvosta. Yhteisen rahapolitiikan sopivuutta voidaan puolestaan tarkastella rahapolitiikan lämpömittarilla, joka kertoo, onko yksittäinen talous liian "kylmä" tai "kuuma" euroalueella vallitsevaan tilanteeseen nähden. Yhteisen rahapolitiikan poiketessa maan optimaalisesta politiikkatasosta muut talouden sopeutumismekanismit joutuvat koetukselle.
Euroalueen alkuvaiheen aineistoja tarkasteltaessa näyttää, että maat eivät ole kovin samankaltaisia rakenteiltaan, eivätkö maat välttämättä ole lähestymässä toisiaan. Siksi osalle maista harjoitettu rahapolitiikka on sopimatonta. Talouden tasapainon ylläpitämiseksi näiden maiden finanssipolitiikan ja työmarkkinoiden tulee olla riittävän joustavat, jotta sopeutuminen tilanteeseen olisi kivuton. Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka vaikeaa yhteiseen rahapolitiikkaan sopeutuminen on. Riskit ovat suurimmat keskipitkällä aikavälillä.