Supisuomalaisesta kansainväliseksi? Kansainvälistymisohjelma kesäyliopistojen vauhdittajana maailmalle.

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen kesäyliopistot r.y:n jäsenkesäyliopistojen kansainvälistymistä ja siihen johtaneita tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava kuvaus kesäyliopistojen kansainvälistymisestä. Tutkimuksessa selvitetään kesäyliopistojen kansainvälistymistarpeita ja -tavoitteita sekä tarkastellaan kesäyliopistojen kansainvälistymisohjelman toteutusta. Tutkimuksessa selvitetään myös kansainvälistymisen nykytilaa kesäyliopistoissa sekä kansainvälistymisen tiellä mahdollisesti olevia esteitä ja ongelmia. Lisäksi työssä pohditaan kansainvälistymisen merkitystä kesäyliopistoille.

Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimus suoritettiin käyttämällä pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja sekä lisäksi avoimia kysymyksiä sisältävää kysymyslomaketta. Tutkimus kohdistettiin kansainvälistymisen kannalta ns. avainhenkilöille eli kesäyliopistojen rehtoreille ja toiminnanjohtajille.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kesäyliopistojen kansainvälistymistarve on hyvin erilainen eri paikkakunnilla ja kansainvälistymisen määrä ja taso vaihteli kesäyliopistoittain. Osalla kesäyliopistoista on melko paljon kansainvälisiä yhteyksiä ja kansainvälisyys koetaan luonnolliseksi osaksi normaalia toimintaa. Osa kesäyliopistoista puolestaan vasta aloittelee yhteyksien luomista ulkomaille. Kansainvälistyminen ja sen laajuus riippuu paljon paikkakunnalla olevista koulutustarpeista, pienillä paikkakunnilla tarve kansainvälistyä nähtiin selvästi vähäisempänä kuin suurissa kaupungeissa. Toisaalta kansainvälistymineen vaikuttavat usein monet hyvin henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten kansainvälistymistoiminnoista pääasiassa vastaavan rehtorin oma aktiivisuus ja kiinnostus.

Kansainvälistymisohjelmaa pidettiin pääsääntöisesti onnistuneena. Ohjelman vaikutuksesta kesäyliopistot, joilla ei aikaisemmin ollut kansainvälisiä yhteyksiä, saivat kansainvälistymisprosessinsa käyntiin ja kansainvälistymisen tärkeys tiedostettiin. Kansainvälistymisen ongelmat liittyivät lähinnä niukkoihin taloudellisiin ja henkilöresursseihin. Kansainvälistyminen vaatiikin onnistuakseen ennen kaikkea rahoituksen järjestymistä. Yhtenä ratkaisuna nähtiin yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen.

Kansainvälistymisen merkitystä kesäyliopistoille voidaan pitää melko suurena, vaikka osa kesäyliopistoista korostikin, että kesäyliopistojen toiminta on edelleen melko kansallista ja suomalaista.

Avainsanat: kansainvälistyminen, kesäyliopisto, verkostoituminen, yhteistyö