Lapsikeskeisyyden toteutuminen alkuopetuksessa.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lapsikeskeisyys otetaan huomioon alkuopetuksessa Tampereen kouluissa. Lisäksi tarkoituksena oli saada selville miten opettajat haluaisivat kehittää alkuopetusta.Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella Tampereen ala-asteilla työskentelevillä 174 alkuopettajalla. Kyselylomake oli tutkijan itse tekemä ja pohjasi Deweyn (1940, 1957, 1963) ja Kilpatrickin (1926, 1940, 1956) teorioihin lapsikeskeisyydestä sekä Kyröläisen (1994) tutkimukseen alkuopetuksesta.Tutkimuksen tulosten mukaan alkuopetuksen toteutuminen lapsikeskeisesti on alkuopettajien mielestä tärkeää. Omassa koulussaan Tampereen alkuopettajat pitivät lapsikeskeisyyden toteuttamisen mahdollisuutta kohtalaisen hyvänä.Jotta lasta voisi opettaa lapsikeskeisesti, on hänen taustansa tunnettava. Lapsen taustan selvittäminen ei opettajien mielestä ole helppoa. Yhteistyötä vanhempien, päiväkodin ja neuvolan välillä tulisi kehittää, jotta lapsen kasvuhistoria selviäisi. Esimerkiksi vaitiolovelvollisuuden poistaminen terveydenhoitajilta ja lääkäreiltä lisäisi opettajan tietämystä lapsen mahdollisista kehityshäiriöistä ja siten pystyisi opettajat ne opetuksessaan huomioimaan. Yhteistyö toisten alkuopettajien kanssa helpottaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta lapsikeskeisemmin.Alkuopetuksen kehittämisessä Tampereen alkuopettajat kaipasivat enemmän määrärahoja oppimateriaalien hankkimiseen. Materiaalit helpottaisivat opetuksen eriyttämistä ja tarjoaisi siten eri tasoisille oppilaille enemmän haastavaa tekemistä.Luokkakoon pienentäminen alle kahteenkymmeneen oppilaaseen helpottaisi lapsikeskeisen opetuksen toteuttamista. Liian suuret luokkakoot aiheuttavat sen, että opettajat eivät pysty huomioimaan jokaisen lapsen tarpeita ja kiinnostuksen kohteita opetuksessa. Alkuopettajat kaipasivat myös lisää jakotunteja ja tukiopetusmahdollisuuksia.Asiasanat: lapsikeskeisyys - alkuopetus, alkuopetus - arviointi, alkuopetus - kehittäminen