Pohjantähti ja Nouseva aurinko. Suomen ja Japanin kirjallisuuden suhteita käännöskirjareseption näkökulmasta.
IGARASHI, JUN; SUENOBU, HIROKO (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IGARASHI, JUN
SUENOBU, HIROKO
2000
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-24Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 1.1. Käännösreseptio 3 1.1.1. Käännöskirja - kielellinen viestintä 4 1.1.2. Välitys - käännöskirjan valinnan vaikuttajana 7 1.1.3. Vastaanotto - lukija ja odotuksen tekijöitä 9 1.2. Tutkimuskohteet ja aineisto 12 2. SUOMEN KIRJALLISUUS JAPANISSA 15 2.1. Kulttuurien kohtaaminen - yleiskatsaus (1897-1949) 16 2.1.1. Kalevalan toimivuus japaninnoksissa 23 2.1.2. Kalevala mytologien ja folkloristien katseen kohteena 32 2.2. Kiinnostus Pohjoismaihin herää - yleiskatsaus (1950-1969) 44 2.2.1. Tuntematon Tuntematon sotilas 46 2.2.2. Nuorisokirjallisuuden aktivointi 55 2.3. Japanin yhteiskunta ja Suomen kirjallisuus - yleiskatsaus (1970-1989) 60 2.3.1. Tove Janssonin teokset ja muu nuorisokirjallisuus 66 2.3.2. Muumimaailma yliluonnollisuuden ja todellisuuden rajalla 71 2.4. Kohti tulevaisuutta (1990-1999) 76 3. JAPANIN KIRJALLISUUS SUOMESSA 83 3.1. Kulttuurien kohtaaminen - yleiskatsaus (1897-1949) 84 3.1.1. Sosiaalis-kristillisen teoksen suosio Suomessa 89 3.1.2. Kääntämisen aalto virittyy 94 3.2. Lyriikan valtaus Suomessa ja Japanin kirjallisuus - yleiskatsaus (1950-1969) 99 3.2.1. Lakonisuus käännöskirjoissa 102 3.2.2. Japanilaista estetiikkaa ja länsimaista ideologiaa 109 3.3. Kukoistuskausi - yleiskatsaus (1970-1989) 117 3.3.1. Idän ja lännen kulttuurin kynnyksellä 120 3.3.2. Japanilaisia klassikkoja 128 3.3.3. Kuvien suosio Suomessa 138 3.4. Kohti tulevaisuutta (1990-1999) 143 4. TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET 147 4.1. Kielellinen tarkastelu - käännöskirja 147 4.2. Valinnan tarkastelu - välitys 150 4.3. Lukija ja odotus - vastaanotto 156 LIITTEET: 161 Bibliografia 1a: Japaninnettua Suomen kirjallisuutta 161 Bibliografia 1b: Suomen kirjallisuutta käsitteleviä tutkimuksia, artikkeleita ja esseitä Japanissa 176 Bibliografia 1c: Suomen kirjallisuuden arvosteluja Japanissa 185 Bibliografia 2a: Suomennettua Japanin kirjallisuutta 190 Bibliografia 2b: Japanin kirjallisuutta käsitteleviä tutkimuksia, artikkeleita ja esseitä Suomessa 209 Bibliografia 2c: Japanin kirjallisuuden arvosteluja Suomessa 214 LÄHTEET
Tiivistelmä
Tämä pro gradu-tutkielmamme käsittelee Suomen ja Japanin kirjallisia suhteita vuoteen 1999 asti käännöskirjareseption näkökulmasta.
Tutkimuksen lähtökohtana on se, miten Suomen ja Japanin kirjallisuutta on luettu molemmissa maissa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti ja
kulttuurisesti kaukana toisiaan. Vastaavaa tutkimusta toistaiseksi ei ole tehty. Tässä tilanteessa maiden kirjallisten suhteiden
havainnollistaminen auttaa syventämään maiden ystävyyssuhteita.
Tämä tutkimus pohjautuu reseptiohistorialliseen tarkasteluun. Käännöskirjareseptiossa prosessi on kuitenkin monimutkaisempi kuin maan rajojen sisällä tapahtuvassa reseptiossa. Käännöskirjareseptiossa tärkeitä tutkimusaspekteja ovat käännöskirja, välitys ja vastaanotto. Käännöskirjan tarkastelussa tutkimiskohteeksi nousee pääasiallisesti
kielellinen viestintä, ts. miten alkukieli toimii kohdekielen järjestelmässä. Käännöskirjallisuudessa alkutekstin muoto ja merkitys usein joutuvat muuttumaan toisenlaisiksi kohdetekstiin siirtyessään. Monessa tapauksessa sitä säätelevät kohdemaan tilannetekijät, mm.
kieliopillinen funktio tai kulttuuriympäristö. Välityksen tarkastelussa se, miten teoksia valitaan käännettäviksi riippuu enemmän vastaanottajamaasta, ts. kohdemaan ulttuurisfääri ja yhteiskunnallinen tilanne vaikuttavat paljolti käännöskirjojen valintaan. Valinnan prosessissa tärkeäksi muodostuu sekä kronologinen
että synkroninen tarkastelu, joka tarkentaa valinnan prosessin kokonaiskuvaa. Vastaanoton tarkastelussa pääasiallinen tutkimiskohde
on lukija. Etenkin lukijan etukäteistieto vaikuttaa vahvasti hänen suhtautumiseensa käännöskirjoihin. Olemme tarkastelleet käännöskirjojen vastaanottoa kollektiivisen luennan valossa, ja vastaanottoprosessia
tässä tutkielmassa ilmentävät käännöskirjoihin kohdistuvat arvostelut, tutkimukset ja artikkelit.
Näiden aspektien valossa olemme tarkastelleet suomalaisten ja japanilaisten lukemista. Olemme todenneet, että kielellisen viestinnän
kannalta alkukielen painotukset kohdekielen järjestelmässä eivät ole tasapainoissa, ts. kohdekielessä pääpaino on joko muodon
säilyttämisessä tai merkityksen selventämisessä. Alkuteksti on siis jouduttu painottamaan toisin kohdekieleen siirtyessä. Välityksessä sosiaalinen tai yhteiskunnallinen tilaus nousee tärkeäksi
tekijäksi, joka vaikuttaa käännöskirjojen valintaan. Myös kääntäjien mieltymykset ovat tärkeä tekijä, jos ajatellaan niitä, jotka pystyvät kääntämään suoraan alkukielestä kohdekieleen teosten kulttuurista taustaa ja konnotatiivista ilmaisua harkiten. Vastaanoton
tarkastelussa on ilmennyt, että molemmissa maissa yhteistä on tietyn etukäteistiedon olemassaolo. Suomen kirjallisuuden vastaanotossa Japanissa etukäteistietoina toimivat itäisyys (Kalevala) ja
nuorisokirjallisuuteen suuntautuva länsimaisuus (Tove Janssonin teokset), toisaalta Japanin kirjallisuuden vastaanotossa Suomessa tanka- ja haikurunojen tuottama japanilainen estetiikka on pitkälti leimannut vastaanottoprosessia.
Tutkimuksen lähtökohtana on se, miten Suomen ja Japanin kirjallisuutta on luettu molemmissa maissa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti ja
kulttuurisesti kaukana toisiaan. Vastaavaa tutkimusta toistaiseksi ei ole tehty. Tässä tilanteessa maiden kirjallisten suhteiden
havainnollistaminen auttaa syventämään maiden ystävyyssuhteita.
Tämä tutkimus pohjautuu reseptiohistorialliseen tarkasteluun. Käännöskirjareseptiossa prosessi on kuitenkin monimutkaisempi kuin maan rajojen sisällä tapahtuvassa reseptiossa. Käännöskirjareseptiossa tärkeitä tutkimusaspekteja ovat käännöskirja, välitys ja vastaanotto. Käännöskirjan tarkastelussa tutkimiskohteeksi nousee pääasiallisesti
kielellinen viestintä, ts. miten alkukieli toimii kohdekielen järjestelmässä. Käännöskirjallisuudessa alkutekstin muoto ja merkitys usein joutuvat muuttumaan toisenlaisiksi kohdetekstiin siirtyessään. Monessa tapauksessa sitä säätelevät kohdemaan tilannetekijät, mm.
kieliopillinen funktio tai kulttuuriympäristö. Välityksen tarkastelussa se, miten teoksia valitaan käännettäviksi riippuu enemmän vastaanottajamaasta, ts. kohdemaan ulttuurisfääri ja yhteiskunnallinen tilanne vaikuttavat paljolti käännöskirjojen valintaan. Valinnan prosessissa tärkeäksi muodostuu sekä kronologinen
että synkroninen tarkastelu, joka tarkentaa valinnan prosessin kokonaiskuvaa. Vastaanoton tarkastelussa pääasiallinen tutkimiskohde
on lukija. Etenkin lukijan etukäteistieto vaikuttaa vahvasti hänen suhtautumiseensa käännöskirjoihin. Olemme tarkastelleet käännöskirjojen vastaanottoa kollektiivisen luennan valossa, ja vastaanottoprosessia
tässä tutkielmassa ilmentävät käännöskirjoihin kohdistuvat arvostelut, tutkimukset ja artikkelit.
Näiden aspektien valossa olemme tarkastelleet suomalaisten ja japanilaisten lukemista. Olemme todenneet, että kielellisen viestinnän
kannalta alkukielen painotukset kohdekielen järjestelmässä eivät ole tasapainoissa, ts. kohdekielessä pääpaino on joko muodon
säilyttämisessä tai merkityksen selventämisessä. Alkuteksti on siis jouduttu painottamaan toisin kohdekieleen siirtyessä. Välityksessä sosiaalinen tai yhteiskunnallinen tilaus nousee tärkeäksi
tekijäksi, joka vaikuttaa käännöskirjojen valintaan. Myös kääntäjien mieltymykset ovat tärkeä tekijä, jos ajatellaan niitä, jotka pystyvät kääntämään suoraan alkukielestä kohdekieleen teosten kulttuurista taustaa ja konnotatiivista ilmaisua harkiten. Vastaanoton
tarkastelussa on ilmennyt, että molemmissa maissa yhteistä on tietyn etukäteistiedon olemassaolo. Suomen kirjallisuuden vastaanotossa Japanissa etukäteistietoina toimivat itäisyys (Kalevala) ja
nuorisokirjallisuuteen suuntautuva länsimaisuus (Tove Janssonin teokset), toisaalta Japanin kirjallisuuden vastaanotossa Suomessa tanka- ja haikurunojen tuottama japanilainen estetiikka on pitkälti leimannut vastaanottoprosessia.