Kasvun paikka. Hyppäys digitaaliseen TV-kuvan käsittelyyn.
PUSKALA, VARPU (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PUSKALA, VARPU
2000
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-01-03Sisällysluettelo
1. Johdanto 5 2.Digitaalimurroksen taustaa 8 2.1. Digitaalisuuden määrittelyä 8 2.2. Uusi media 10 2.3. Tietokoneteknologian ja informaatioyhteiskunnan synnyn teoriaa 12 2.4.Tietokoneteknologian ja informaatioyhteiskunnan synnyn konkretiaa 16 3. Televisuaalisuus 18 3.1.Televisioteollisuuden muutokset 1980-90-luvuilla 18 3.2. Visuaalinen tyyli erottautumiskeinona 21 3.3. Television uudet visuaaliset teknologiat 23 3.3.1.Videoavusteisuus 23 3.3.2. Kameran kauko-ohjaus 24 3.3.3. Elokuvamaisuuden tavoittelu televisiotuotannossa 25 4. Digitaalinen, nonlineaarinen editointi 26 4.1. Keskeisten termien määrittely 26 4.2. Laitteet 29 4.2.1. Ensimmäisen aallon laitteet 30 4.2.2. Toisen aallon laitteet 31 4.2.3. Kolmannen aallon laitteet 32 4.2.4. Neljännen aallon laitteet 38 4.2.5. Viidennen aallon laitteet 39 4.3.Perustyövaiheet 39 4.3.1 Leike eli klippi 41 4.3.2. Siirtymä 41 4.3.3. Jakso 42 4.3.4. Aikajana 42 4.4. Erot elokuvaleikkaukseen ja videonauhaeditointiin 43 4.5.Digitaalisen nonlineaarisen editoinnin voittokulku 46 4.5.1. Kuvakäsittelyn historiaa 46 4.5.2. Kuvanleikkauksen tekniset harppaukset 47 5. Kasvunpaikka 51 5.1.Gradun journalistisen osan taustaa 51 5.2. Kasvunpaikan jutuntekoprosessi 53 5.2.1. Suunnitteluvaihe 53 5.2.2. Haastateltavien etsintä 58 5.2.3. Kuvaukset 60 5.2.4. Digitaalinen nonlineaarinen editointi 62 5.2.5. Lopputulos 66 6. Haastattelut 68 6.1. Haastattelujen taustatilanne 68 6.2. Haastattelujen toteutustapa 73 6.3. Haastattelujen tuloksia 75 6.3.1. Asenteet tietotekniikkaa kohtaan 75 6.3.2. Kokemukset AVIDin opiskelusta 77 6.3.3. AVIDin edut 80 6.3.4. AVIDin haitat 82 6.3.5. AVIDin hyödyntäminen tulevaisuudessa 83 7. Johtopäätökset 84 Lähteet 87
Tiivistelmä
Tämän journalistisen tutkielman aiheena on televisiodokumentti "Kasvunpaikka" ja sen digitaalinen nonlineaarinen editointi. "Kasvunpaikka" valmistui Yleisradion Radio-ja televisioinstituutin järjestämällä sähköisen median jatkokoulutuskurssilla kesäkuussa 1996. Kurssin päätarkoituksena oli opettaa pitkään ammatissaan toimineille toimittajille, kuvaajille ja ohjaajille TV-kuvan digitaalinen nonlineaarinen editointi.
Tutkielma selvittää aluksi digitaalisuuden olemusta ja sen vaikutusta globaalistuvaan mediamaailmaan, informaation valtateihin ja ns. tietoyhteiskuntaan. Tutkielma tutkailee, mikä on digitaalisen nonlineaarisen editoinnin osuus ja paikka ns. digitaalisessa vallankumouksessa. Tätä varten tutkielmassa käydään läpi teknologian ja yhteiskunnan välistä suhdetta koskevia teorioita.
Tämän jälkeen tutkielma selvittää seikkaperäisesti digitaalisen nonlineaarisen editoinnin syntyhistorian, ominaispiirteet etuineen ja haittoineen sekä sen vaikutukset työkäytäntöihin. Digitaalisen nonlineaarisen editoinnin leviäminen yleiseen käyttöön TV-asemilla alkoi 80-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvalloissa. Siitä tuli tärkeä väline ns. televisuaalisuuden luomisessa. Televisuaalisuus oli tehostunutta TV-kuvan tyylittelyä, jolla amerikkalaiset TV-kanavat pyrkivät erottautumaan toisistaan 80-luvun talouskriisissä.
Tutkielma tutkii digitaalista nonlineaarista editointia käytännössä käymällä läpi "Kasvunpaikan" jutuntekoprosessin. Tietokoneella tehdyn TV-kuvan editoinnin perustoiminnot on helppo oppia, mutta sen syvällisempi hallinta vaatii viikkojen opiskelun. Nonlineaarinen editointi mahdollistaa helposti lukemattomat kokeilut ja versioinnin. Tämän takia monia ongelmia ja vaikeuksia kohdannut "Kasvunpaikkakin" saatiin valmistumaan aikataulussaan.
Työn viimeisessä osassa on tutkittu teemahaastattelujen avulla kurssin muiden osanottajien käsitykset digitaalisesta nonlineaarisesta editoinnista. Heidän mielestään uusi editointitapa vapauttaa luovuuden ja on siten verraton apuväline journalistin työssä. Haastateltavat suhtautuivat kuitenkin epäillen digitaalisen nonlineaarisen editoinnin mahdollistamaan journalistiseen moniosaajuuteen. Heidän mielestään ammattileikkaajan sivuuttaminen saattaa heikentää journalismin laatua.
Tutkielma selvittää aluksi digitaalisuuden olemusta ja sen vaikutusta globaalistuvaan mediamaailmaan, informaation valtateihin ja ns. tietoyhteiskuntaan. Tutkielma tutkailee, mikä on digitaalisen nonlineaarisen editoinnin osuus ja paikka ns. digitaalisessa vallankumouksessa. Tätä varten tutkielmassa käydään läpi teknologian ja yhteiskunnan välistä suhdetta koskevia teorioita.
Tämän jälkeen tutkielma selvittää seikkaperäisesti digitaalisen nonlineaarisen editoinnin syntyhistorian, ominaispiirteet etuineen ja haittoineen sekä sen vaikutukset työkäytäntöihin. Digitaalisen nonlineaarisen editoinnin leviäminen yleiseen käyttöön TV-asemilla alkoi 80-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvalloissa. Siitä tuli tärkeä väline ns. televisuaalisuuden luomisessa. Televisuaalisuus oli tehostunutta TV-kuvan tyylittelyä, jolla amerikkalaiset TV-kanavat pyrkivät erottautumaan toisistaan 80-luvun talouskriisissä.
Tutkielma tutkii digitaalista nonlineaarista editointia käytännössä käymällä läpi "Kasvunpaikan" jutuntekoprosessin. Tietokoneella tehdyn TV-kuvan editoinnin perustoiminnot on helppo oppia, mutta sen syvällisempi hallinta vaatii viikkojen opiskelun. Nonlineaarinen editointi mahdollistaa helposti lukemattomat kokeilut ja versioinnin. Tämän takia monia ongelmia ja vaikeuksia kohdannut "Kasvunpaikkakin" saatiin valmistumaan aikataulussaan.
Työn viimeisessä osassa on tutkittu teemahaastattelujen avulla kurssin muiden osanottajien käsitykset digitaalisesta nonlineaarisesta editoinnista. Heidän mielestään uusi editointitapa vapauttaa luovuuden ja on siten verraton apuväline journalistin työssä. Haastateltavat suhtautuivat kuitenkin epäillen digitaalisen nonlineaarisen editoinnin mahdollistamaan journalistiseen moniosaajuuteen. Heidän mielestään ammattileikkaajan sivuuttaminen saattaa heikentää journalismin laatua.