Näkökulmia esiopetussuunnitelmaan : lastentarhanopettajien ja luokanopettajien näkemyksiä esiopetuksesta sekä esiopetusikäisen oppimisesta ja kasvuympäristöstä
JYRKIÄINEN, MARJA; JÄNISKANGAS, TUULIKKI (1994)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JYRKIÄINEN, MARJA
JÄNISKANGAS, TUULIKKI
1994
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1994Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esiopetuksen opetussuunnitelman lähtökohtia. Aihetta lähestytään tarkastelemalla esiopetuksen kehitystä ja nykytilannetta Suomessa sekä lapsikeskeistä kasvatusajattelua esiopetuksen perustana. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee lastentarhanopettajien ja luokanopettajien näkemyksiä esiopetussuunnitelmasta, esiopetusikäisen oppimisesta, kasvu- ja oppimisympäristöstä sekä siitä, millaista esiopetuksen tulisi olla, jotta se tukisi lapsen kasvua. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena on löytää perusteita esiopetussuunnitelman kehittämistyöhön Kankaanpään kaupungissa.Tutkimukseen osallistui 5 lastentarhanopettajaa ja 5 luokanopettajaa, jotka työskentelevät esi- ja alkuopetusikäisten parissa Kankaanpään kaupungissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.Tutkimuksessa ilmeni, että lastentarhanopettajat ja luokanopettajat pitivät esiopetuksen opetussuunnitelmaa ja sen kehittämistä tarpeellisena. Esiopetussuunnitelma tulisi tehdä esi- ja alkuopettajien yhteistyönä lapsen kasvatuksen jatkuvuuden ja joustavan kouluun siirtymisen turvaamiseksi. Muutenkin yhteistyötä esiopetuksen ja koulun välillä tulisi lisätä ja kehittää. Opettajien näkemykset esiopetusikäisen oppimisesta painottuivat kokonaisvaltaisen oppimisajattelun suuntaisesti. Esiopetuksen päätehtävinä opettajat pitivät lapsen kasvu- ja oppimismahdollisuuksien yksilöllistä huomioimista ja kouluun valmentavien taitojen oppimista. Opettajien mielestä esiopetuksen keskeinen menetelmä on kokonaisopetus, jossa ydinasiana ovat lapsen omat kokemukset ja leikki. Opettajat korostivat lapsikeskeisyyttä ja ryhmän vaikutusta oppimisprosessissa. Tarkasteltaessa esiopetuksen kasvu- ja oppimisympäristöä opettajat pitivät aikuisen panosta ympäristön kehittäjänä ja monipuolistajana tärkeänä.Esiopetussuunnitelman tulisi olla jatkuva, kehittyvä prosessi, jossa lähdetään kunkin paikkakunnan ja toimintayksikön lähtökohdista. Esiopetuksen opetussuunnitelman kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon kuusivuotiaan lapsen kehitysvaihe ja uudet käsitykset ja tutkimustulokset oppimisesta sekä löytää yhtenäinen viitekehys esi- ja alkuopetukselle.Asiasanat: esiopetus, käsitykset, lastentarhanopettajat, luokanopettajat