Optimistinen ja pessimistinen selitysmalli sekä luokkailmaston yhteys niiden muodostumiseen peruskoulun ala-asteen 3.-6. luokalla

Abstract

Tämä tutkimus on osa kasvatustieteen syventäviä opintoja luokanopettajan koulutusohjelmassa. Tutkimuksen ohjaajana on toiminut kasvatustieteen lehtori, FL Antti Kalliokoski. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa oppilaiden selitysmalleja sekä selvittää luokkailmaston mahdollista yhteyttä niiden muodostumiseen peruskoulun ala-asteen 3.-6. luokalla. Tutkimus perustuu opitun avuttomuuden malliin ja selitysmalliteoriaan sekä attribuutioteoreettisiin malleihin luokkailmaston rakenteiden vaikutuksesta oppilaan kausaaliattribuutioihin ja attribuutiotyyleihin.Tutkimusongelmat ovat:1. Millaisia ovat oppilaiden selitysmallit peruskoulun ala-asteen 3.-6. luokalla?- Esiintyykö oppilailla optimistisia ja pessimistisiä selitysmalleja?- Eroavatko tyttöjen ja poikien selitysmallit toisistaan?- Eroavatko eri luokka-asteiden oppilaiden selitysmallit toisistaan?- Onko sukupuolella eri luokka-asteilla samansuuntainen vai erisuuntainen yhteys selitysmalleihin?2. Millaisena oppilaat kokevat luokkailmaston tutkimuksen luokissa?- Ovatko oppilaiden kokemukset luokkailmastosta yksilöllisiä vai yhteisöllisiä?- Eroavatko tyttöjen ja poikien kokemukset toisistaan?- Eroavatko eri luokka-asteiden oppilaiden kokemukset toisistaan?3. Onko oppilaiden kokemalla luokkailmastolla yhteyttä heidän selitysmalleihinsa?- Eroavatko optimististen ja pessimististen oppilaiden kokemukset toisistaan?- Ovatko niiden oppilaiden selitysmallit optimistisempia, joiden kokemukset luokkailmastosta näyttäisivät tukevan optimistisen selitysmallin muodostumista kuin niiden oppilaiden, joiden kokemukset näyttäisivät tukevan pessimistisen selitysmallin muodostumista?- Mitkä ovat ne luokkailmaston ominaisuudet, joiden osalta optimistien ja pessimistien kokemukset eroavat toisistaan?Tutkimuksen kohdejoukkoon kuului 329 peruskoulun ala-asteen 3.-6. luokkien oppilasta. Lisäksi koottiin 100 oppilaan vertailuaineisto toisesta koulusta. Mittavälineenä käytetty kyselylomake muodostui lasten selitysmallitestistä (CASQ) ja luokkailmastomittarista. Tutkimusaineistoa analysoitaessa käytettiin tilastollisina analyysimenetelminä t-testejä, varianssianalyysejä, korrelaatio- ja eta-korrelaatiokertoimia sekä ristiintaulukointeja. Lisäksi tutkimusaineistosta laskettiin keskiluvut, hajonnat, frekvenssit ja prosentit.Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat ovat varsin optimistisia huonojen tapahtumien suhteen, mutta vähemmän optimistisia hyvien tapahtumien suhteen. Kolmas- ja neljäsluokkalaisten havaittiin olevan optimistisempia kuin viides- ja kuudesluokkalaisten. Tytöt olivat poikia optimistisempia kaikilla luokka-asteilla. Pessimistien yksilölliset kokemukset luokkailmastosta olivat kielteisempiä kuin optimistien kokemukset. Koetun luokkailmaston pääteltiin siten suodattuvan lapsuusiässä kehittyneen optimistisen tai pessimistisen selitysmallin kautta ja edelleen vahvistavan sitä.Asiasanat: ilmapiiri - koulu, luokkayhteisö - peruskoulun ala-aste, optimismi - lapset, pessimismi - lapset