TRANSFORMATIONAALISEN JOHTAJUUDEN YHTEYDET TYÖHYVINVOINTIIN: AMMATILLINEN PYSTYVYYSUSKO YHTEYTTÄ VÄLITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ
OLLILA, MARIA (2013)
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23184
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23184
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää transformationaalisen johtajuuden yhteyksiä työhyvinvointiin. Hyvinvointia kuvattiin työn imulla ja uupumusasteisella väsymyksellä. Lisäksi tutkittiin, välittääkö ammatillinen pystyvyysusko transformationaalisen johtajuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimusten ja voimavarojen malli laajennettuna yksilöllisillä voimavaroilla (Job Demands-Resources Model, JD-R-model, esim. Bakker & Demerouti, 2007; Xanthopoulou, Bakker, Demerouti, & Schaufeli, 2007).
Tutkimus liittyi Työsuojelurahaston rahoittamaan ”Palkitseva ja kestävää hyvinvointia edistävä johtajuus” –tutkimushankkeeseen (Rewarding and Sustainable Health-Promoting Leadership, RE-SU-LEAD). Tutkimuksen aineisto perustui kyselytutkimukseen, johon osallistui keväällä 2011 suomalaisia eri ammattialojen kuntatyöntekijöitä (N= 557). Vastanneista 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Vastaajien yleisin koulutus (40 %:lla) oli ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto, 23 %:lla oli alempi korkeakoulututkinto, AMK- tai opistoasteen tutkinto ja 24 %:lla ylempi korkeakoulututkinto. Vastaajista 94 % oli pysyvässä työsuhteessa.
Transformationaalisen johtajuuden, ammatillisen pystyvyysuskon ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä analysoitiin lineaarisella hierarkkisella regressioanalyysilla. Tulokset osoittivat hypoteesien mukaisesti, että transformationaalinen johtajuus oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti uupumusasteiseen väsymykseen. Samoin oletusten mukaisesti ammatillinen pystyvyysusko oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti uupumusasteiseen väsymykseen. Ammatillinen pystyvyysusko välitti osittain transformationaalisen johtajuuden yhteyttä sekä työn imuun että uupumusasteiseen väsymykseen. Tulokset tukevat laajennettua työn vaatimusten ja voimavarojen mallia ja ennen kaikkea mallin sisältämää ajatusta positiivisten voimavarojen kasautumisesta.
Tutkimuksen mukaan transformationaalinen johtamistapa on yksi tekijä, jonka avulla organisaatioissa voidaan vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimus myös osoitti, että ammatillinen pystyvyysusko on yksi tätä yhteyttä osittain välittävä yksilöllinen tekijä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää käytännön työelämässä muun muassa esimiestyöhön liittyvien koulutusten suunnittelussa.
Asiasanat:transformationaalinen johtajuus, ammatillinen pystyvyysusko, työn imu, uupumusasteinen väsymys, mediaattori
Tutkimus liittyi Työsuojelurahaston rahoittamaan ”Palkitseva ja kestävää hyvinvointia edistävä johtajuus” –tutkimushankkeeseen (Rewarding and Sustainable Health-Promoting Leadership, RE-SU-LEAD). Tutkimuksen aineisto perustui kyselytutkimukseen, johon osallistui keväällä 2011 suomalaisia eri ammattialojen kuntatyöntekijöitä (N= 557). Vastanneista 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Vastaajien yleisin koulutus (40 %:lla) oli ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto, 23 %:lla oli alempi korkeakoulututkinto, AMK- tai opistoasteen tutkinto ja 24 %:lla ylempi korkeakoulututkinto. Vastaajista 94 % oli pysyvässä työsuhteessa.
Transformationaalisen johtajuuden, ammatillisen pystyvyysuskon ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä analysoitiin lineaarisella hierarkkisella regressioanalyysilla. Tulokset osoittivat hypoteesien mukaisesti, että transformationaalinen johtajuus oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti uupumusasteiseen väsymykseen. Samoin oletusten mukaisesti ammatillinen pystyvyysusko oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti uupumusasteiseen väsymykseen. Ammatillinen pystyvyysusko välitti osittain transformationaalisen johtajuuden yhteyttä sekä työn imuun että uupumusasteiseen väsymykseen. Tulokset tukevat laajennettua työn vaatimusten ja voimavarojen mallia ja ennen kaikkea mallin sisältämää ajatusta positiivisten voimavarojen kasautumisesta.
Tutkimuksen mukaan transformationaalinen johtamistapa on yksi tekijä, jonka avulla organisaatioissa voidaan vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimus myös osoitti, että ammatillinen pystyvyysusko on yksi tätä yhteyttä osittain välittävä yksilöllinen tekijä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää käytännön työelämässä muun muassa esimiestyöhön liittyvien koulutusten suunnittelussa.
Asiasanat:transformationaalinen johtajuus, ammatillinen pystyvyysusko, työn imu, uupumusasteinen väsymys, mediaattori