Äitien saama tuki sosiaaliselta tukiverkostolta ja neuvolan terveydenhoitajalta lapsivuodeaikana
LAITINEN, MARJO (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAITINEN, MARJO
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-11-08Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on julkaisuharkintaa lähetetty artikkeli "Äitien neuvolan terveydenhoitajalta saama sosiaalinen tuki lapsivuodeaikana" (TtM -opiskelija Laitinen M, TtT Aho AL, TtT Salonen A & TtT Kaunonen M). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien neuvolan terveydenhoitajalta saamaa sosiaalista tukea lapsivuodeaikana sekä saatuun tukeen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007-2008 koteihin lähetetyillä kyselylomakkeilla kuuden viikon ikäisten vauvojen äideiltä. Kyselylomakkeen palautti riittävin tiedoin täytettynä 510 äitiä. Vastausprosentti oli 67 %. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastomenetelmillä.
Äidit saivat neuvolan terveydenhoitajalta kohtalaisesti sosiaalista tukea. Ensisynnyttäjät saivat sosiaalisen tuen osa-alueista enemmän päätöksenteon tukea kuin uudelleensynnyttäjät. Konkreettisen ja emotionaalisen tuen määrässä ei ollut eroa ensi- ja uudelleensynnyttäjien välillä. Sosiaalista tukea saivat vähemmän äidit, joilla oli jonkin erityistilanteen aiheuttama lisääntynyt tuen tarve. Esimerkiksi ensisynnyttäjät, joilla oli masennusoireita tai joiden vauvoilla oli äidin näkemyksen mukaan nukkumiseen liittyviä ongelmia, saivat vähemmän sosiaalista tukea. Myös äidit, joilla oli kielteisempi näkemys vauvasta tai perheen toimivuudesta saivat vähemmän sosiaalista tukea kuin muut äidit.
Tutkielman toisessa osassa tarkasteltiin tutkimustuloksia, jotka oli rajattu artikkelin ulkopuolelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien sosiaaliselta tukiverkostolta saamaa tukea sekä neuvolan terveydenhoitajalta saatuja ohjeita ja neuvoja. Tarkoituksena oli myös kuvata sosiaaliselta tukiverkostolta saatuun tukeen sekä neuvolan terveydenhoitajalta saatuihin ohjeisiin ja neuvoihin yhteydessä olevia tekijöitä.
Äidit saivat sosiaaliselta tukiverkostolta keskimäärin vain vähän tukea vanhemmuuteen. Ensisynnyttäjät saivat enemmän tukea vanhemmuuteen sosiaaliselta tukiverkostolta kuin uudelleensynnyttäjät. Äidit saivat eniten tukea puolisolta, toiseksi eniten omalta äidiltä ja kolmanneksi eniten ystäviltä. Ensi- ja uudelleensynnyttäjien terveydenhoitajalta saamissa ohjeissa ja neuvoissa ei ollut eroa. Äitien arvion mukaan parhaiten toteutui terveydenhoitajan ohjeiden ja neuvojen kannustavuus ja ymmärrettävyys. Heikoimmaksi äidit kokivat molempien vanhempien huomioivuuden neuvolan terveydenhoitajan ohjeissa ja neuvoissa. Äidit, joilla oli jonkinerityistilanteen aiheuttama lisääntynyt tuen tarve, saivat jopa vähemmän tukea sosiaaliselta tukiverkostolta sekä heikompia ohjeita ja neuvoja neuvolan terveydenhoitajalta kuin äidit, joilla ei erityistä tukea vaativaa tilannetta esiintynyt.
Tutkimustulosten perusteella äitien tuen saanti sosiaaliselta tukiverkostolta ja neuvolan terveydenhoitajalta ei vastaa äitien tuen tarpeisiin. Äitien yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamista neuvoloissa tulee kehittää.
Avainsanat: äidit, sosiaalinen tuki, sosiaalinen tukiverkosto, terveydenhoitajat, neuvolatyö
Äidit saivat neuvolan terveydenhoitajalta kohtalaisesti sosiaalista tukea. Ensisynnyttäjät saivat sosiaalisen tuen osa-alueista enemmän päätöksenteon tukea kuin uudelleensynnyttäjät. Konkreettisen ja emotionaalisen tuen määrässä ei ollut eroa ensi- ja uudelleensynnyttäjien välillä. Sosiaalista tukea saivat vähemmän äidit, joilla oli jonkin erityistilanteen aiheuttama lisääntynyt tuen tarve. Esimerkiksi ensisynnyttäjät, joilla oli masennusoireita tai joiden vauvoilla oli äidin näkemyksen mukaan nukkumiseen liittyviä ongelmia, saivat vähemmän sosiaalista tukea. Myös äidit, joilla oli kielteisempi näkemys vauvasta tai perheen toimivuudesta saivat vähemmän sosiaalista tukea kuin muut äidit.
Tutkielman toisessa osassa tarkasteltiin tutkimustuloksia, jotka oli rajattu artikkelin ulkopuolelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien sosiaaliselta tukiverkostolta saamaa tukea sekä neuvolan terveydenhoitajalta saatuja ohjeita ja neuvoja. Tarkoituksena oli myös kuvata sosiaaliselta tukiverkostolta saatuun tukeen sekä neuvolan terveydenhoitajalta saatuihin ohjeisiin ja neuvoihin yhteydessä olevia tekijöitä.
Äidit saivat sosiaaliselta tukiverkostolta keskimäärin vain vähän tukea vanhemmuuteen. Ensisynnyttäjät saivat enemmän tukea vanhemmuuteen sosiaaliselta tukiverkostolta kuin uudelleensynnyttäjät. Äidit saivat eniten tukea puolisolta, toiseksi eniten omalta äidiltä ja kolmanneksi eniten ystäviltä. Ensi- ja uudelleensynnyttäjien terveydenhoitajalta saamissa ohjeissa ja neuvoissa ei ollut eroa. Äitien arvion mukaan parhaiten toteutui terveydenhoitajan ohjeiden ja neuvojen kannustavuus ja ymmärrettävyys. Heikoimmaksi äidit kokivat molempien vanhempien huomioivuuden neuvolan terveydenhoitajan ohjeissa ja neuvoissa. Äidit, joilla oli jonkinerityistilanteen aiheuttama lisääntynyt tuen tarve, saivat jopa vähemmän tukea sosiaaliselta tukiverkostolta sekä heikompia ohjeita ja neuvoja neuvolan terveydenhoitajalta kuin äidit, joilla ei erityistä tukea vaativaa tilannetta esiintynyt.
Tutkimustulosten perusteella äitien tuen saanti sosiaaliselta tukiverkostolta ja neuvolan terveydenhoitajalta ei vastaa äitien tuen tarpeisiin. Äitien yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamista neuvoloissa tulee kehittää.
Avainsanat: äidit, sosiaalinen tuki, sosiaalinen tukiverkosto, terveydenhoitajat, neuvolatyö