Määräiset ja tarkenteelliset substantiivilausekkeet koulukirjoitelmissa. Määräisten substantiivilausekkeiden käytön kehittyminen ja suhde kertomusrakenteeseen.
KOUVO, ANNA-KAISA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOUVO, ANNA-KAISA
2012
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-28Tiivistelmä
Tampereen yliopiston Koulukirjoittaminen-tutkimusprojektin puitteissa on tutkittu alakoululaisten kielellisten taitojen kehitystä alakoulun luokka-asteilla 1−6. Tämä pro gradu -tutkielma on osa Koulukirjoittaminen-tutkimusprojektia. Tutkimuksen kohteena on määräisten ja tarkenteellisten substantiivilausekkeiden käyttö koulukirjoitelmissa.
Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan määräisten substantiivilausekkeiden tekstikohtaisten esiintymämäärien kehitystä alakoulun toisen, neljännen ja kuudennen luokka-asteen välillä. Lisäksi tarkastellaan määräisten substantiivilausekkeiden esiintymämäärän ja tekstityypin välisiä yhteyksiä. Tutkimusaineisto koostuu 330 oppilaan teksteistä, jotka pitävät sisällään noin 24 000 sanaa. Aineiston kirjoitelmat ovat tekstilajiltaan kouluaineita ja tavoitemuodoltaan kertomuksia. Ne on kirjoitettu otsikolla ”Unelmien päivä”.
Tutkielman toisessa osassa perehdytään se- ja ne-pronominitarkenteella merkittyjen substantiivilausekkeiden käytön tutkimiseen. Se- ja ne-pronomonitarkenteellisia NP:itä tarkastellaan sekä viittaussuhteiden että tarkenteen tehtävien näkökulmasta. Tarkenteellisia substantiivilausekkeita tutkitaan laajemmasta aineistosta, joka koostuu 2.−6. luokka-asteen oppilaiden tuottamista 549 kirjoitelmasta eli noin 40 000 sanasta.
Tutkimustulokset osoittavat, että määräisten substantiivilausekkeiden käytöllä on yhteys tekstin kokonaisrakenteen edustamaan tekstityyppiin. Sekä tekstien kertomusmaisuus että määräisten substantiivilausekkeiden tekstikohtainen esiintymämäärä kasvavat alemmilta luokka-asteilta ylemmille siirryttäessä. Se- ja ne-pronominien käyttö taas on harvinaista jokaisella aineiston luokka-asteella. Tutkimustulosten mukaan suomen kielen se-pronomini ei siis ole kehittymässä määräiseksi artikkeliksi ainakaan kirjoitetussa suomen kielessä.
Asiasanat:substantiivilauseke, määräisyys, tarkenne, alakoululaisten kielenkehitys
Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan määräisten substantiivilausekkeiden tekstikohtaisten esiintymämäärien kehitystä alakoulun toisen, neljännen ja kuudennen luokka-asteen välillä. Lisäksi tarkastellaan määräisten substantiivilausekkeiden esiintymämäärän ja tekstityypin välisiä yhteyksiä. Tutkimusaineisto koostuu 330 oppilaan teksteistä, jotka pitävät sisällään noin 24 000 sanaa. Aineiston kirjoitelmat ovat tekstilajiltaan kouluaineita ja tavoitemuodoltaan kertomuksia. Ne on kirjoitettu otsikolla ”Unelmien päivä”.
Tutkielman toisessa osassa perehdytään se- ja ne-pronominitarkenteella merkittyjen substantiivilausekkeiden käytön tutkimiseen. Se- ja ne-pronomonitarkenteellisia NP:itä tarkastellaan sekä viittaussuhteiden että tarkenteen tehtävien näkökulmasta. Tarkenteellisia substantiivilausekkeita tutkitaan laajemmasta aineistosta, joka koostuu 2.−6. luokka-asteen oppilaiden tuottamista 549 kirjoitelmasta eli noin 40 000 sanasta.
Tutkimustulokset osoittavat, että määräisten substantiivilausekkeiden käytöllä on yhteys tekstin kokonaisrakenteen edustamaan tekstityyppiin. Sekä tekstien kertomusmaisuus että määräisten substantiivilausekkeiden tekstikohtainen esiintymämäärä kasvavat alemmilta luokka-asteilta ylemmille siirryttäessä. Se- ja ne-pronominien käyttö taas on harvinaista jokaisella aineiston luokka-asteella. Tutkimustulosten mukaan suomen kielen se-pronomini ei siis ole kehittymässä määräiseksi artikkeliksi ainakaan kirjoitetussa suomen kielessä.
Asiasanat:substantiivilauseke, määräisyys, tarkenne, alakoululaisten kielenkehitys