"Kyllä siinä meni semmonen vuosi, puolitoista ennen kun mä tajusin, että perhana, mullahan onkin kivaa, että mä oon päässy pois" - Tutkimus miesten eläkkeelle siirtymisestä ja ikääntymisestä
POUTANEN, ELINA (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
POUTANEN, ELINA
2011
Kansanterveystiede - Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2011-08-29Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma on osa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön M-Ikä-projektia, jossa tutkitaan miesten vanhenemista heidän omien kokemustensa ja tulkintojensa näkökulmasta. Projektin tavoitteena on tuottaa tietoa miesten vanhenemisesta ja eläkkeelle siirtymisestä sekä yksilöllisenä että yhteiskunnallisena ilmiönä.
Tämä tutkielma tarkastelee ikääntyneiden miesten vanhenemista, keskittyen erityisesti eläkkeelle jäämiseen. Tutkielmassa pyritään kuvamaan sitä, miten ikääntyneet metallialalla työskentelevät 50-55-vuotiaat sekä 65-70-vuotiaat alalta jo eläkkeelle jääneet miehet jäsentävät ikääntymistään, eläkkeelle siirtymistään ja minkälaista ikääntymispuhetta he tuottavat.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi ja ajatus siitä, että ikääntymisen kokemukset rakentuvat yhteiskunnan, kulttuurin sekä yksilöiden vuorovaikutuksessa. Tutkielman aineistona on kaksi erilaista datatyyppiä; 18 yksilö- ja 4 ryhmähaastattelua, joita molempia analysoidaan yhtenä isona aineistona. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä sekä soveltaen diskurssianalyyttisiä menetelmiä.
Tutkielman tulokset tukevat gerontologisessa tutkimuksessa vallalla olevaa näkemystä ikääntymisen moniulotteisuudesta. Ikääntyminen tuotiin haastatteluissa esille sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Myös ikääntymisen puhetapojen muutos näkyi metallialan miesten ikääntymispuheessa. Sanoja, kuten "aktiivisuus" ja "toimintakyky" käytettiin paljon, ja monet ikääntymisen puheista kuvasi kolmannen iän aktiivista elämää, jossa eläkkeelle siirtymisen jälkeinen elämä näyttäytyy sosiaalisena ja aktiivisena aikana. Eläkkeellä elettiin aktiivista, osallistuvaa elämää, mutta toisaalta kerrottiin, että eläkkeelle siirtymisen kautta iso ja tärkeä osa elämää jää pois. Eläkkeelle siirtymisen myötä syntyvä murrosvaihe ja roolien muuttuminen ilmenivät sekä työssä olevien että eläkkeelle jo siirtyneiden miesten puheessa. Eläkkeelle siirtymiseen toivottiin sopeutumisaikaa ja esimerkiksi osa-aikaeläke koettiin hyväksi ratkaisuksi.
Onnistuneeseen vanhenemiseen liitettiin virkeys, terveys ja sosiaalinen aktiivisuus. Puhuttaessa onnistuneesta vanhenemisesta puheessa korostui myös terveyden arvon merkitys ja toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeys. Sosiaalisen osallistumisen nähtiin olevan edellytys hyvään eläkkeellä olemiseen. Kotiin jääminen, ei-aktiivisuus ja eristäytyminen nähtiin epäonnistuneena ikääntymisenä.
Avainsanat: ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen, kolmas ikä, ikääntyvät miehet, sosiaalinen konstruktionismi
Tämä tutkielma tarkastelee ikääntyneiden miesten vanhenemista, keskittyen erityisesti eläkkeelle jäämiseen. Tutkielmassa pyritään kuvamaan sitä, miten ikääntyneet metallialalla työskentelevät 50-55-vuotiaat sekä 65-70-vuotiaat alalta jo eläkkeelle jääneet miehet jäsentävät ikääntymistään, eläkkeelle siirtymistään ja minkälaista ikääntymispuhetta he tuottavat.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi ja ajatus siitä, että ikääntymisen kokemukset rakentuvat yhteiskunnan, kulttuurin sekä yksilöiden vuorovaikutuksessa. Tutkielman aineistona on kaksi erilaista datatyyppiä; 18 yksilö- ja 4 ryhmähaastattelua, joita molempia analysoidaan yhtenä isona aineistona. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä sekä soveltaen diskurssianalyyttisiä menetelmiä.
Tutkielman tulokset tukevat gerontologisessa tutkimuksessa vallalla olevaa näkemystä ikääntymisen moniulotteisuudesta. Ikääntyminen tuotiin haastatteluissa esille sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Myös ikääntymisen puhetapojen muutos näkyi metallialan miesten ikääntymispuheessa. Sanoja, kuten "aktiivisuus" ja "toimintakyky" käytettiin paljon, ja monet ikääntymisen puheista kuvasi kolmannen iän aktiivista elämää, jossa eläkkeelle siirtymisen jälkeinen elämä näyttäytyy sosiaalisena ja aktiivisena aikana. Eläkkeellä elettiin aktiivista, osallistuvaa elämää, mutta toisaalta kerrottiin, että eläkkeelle siirtymisen kautta iso ja tärkeä osa elämää jää pois. Eläkkeelle siirtymisen myötä syntyvä murrosvaihe ja roolien muuttuminen ilmenivät sekä työssä olevien että eläkkeelle jo siirtyneiden miesten puheessa. Eläkkeelle siirtymiseen toivottiin sopeutumisaikaa ja esimerkiksi osa-aikaeläke koettiin hyväksi ratkaisuksi.
Onnistuneeseen vanhenemiseen liitettiin virkeys, terveys ja sosiaalinen aktiivisuus. Puhuttaessa onnistuneesta vanhenemisesta puheessa korostui myös terveyden arvon merkitys ja toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeys. Sosiaalisen osallistumisen nähtiin olevan edellytys hyvään eläkkeellä olemiseen. Kotiin jääminen, ei-aktiivisuus ja eristäytyminen nähtiin epäonnistuneena ikääntymisenä.
Avainsanat: ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen, kolmas ikä, ikääntyvät miehet, sosiaalinen konstruktionismi