Työssä oppimisen ohjaus aliupseerien työssä työpaikkaohjaajien arvioimana
LIPPONEN, HENRY (2011)
2011
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21372
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21372
Tiivistelmä
Puolustusvoimien työympäristöissä tapahtuneet uudistukset ovat merkittävä sysäys käynnissä olevalle koulutuskulttuurin muutokselle. Opistoupseerien koulutuksen lopettaminen 2003, ja heidän tilalle 2008 uuden ammattikunnan aliupseeriston perustaminen on suunniteltu niin, että suuri osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla. Opistoupseerien eläköityessä heidän mukanaan poistuu arvokasta tietoa, joka olisi saatava uuden ammattikunnan käyttöön.
Tutkielmani aiheena oli tarkastella Hämeen Rykmentissä tapahtuvan työssä oppimisen ohjausta aliupseerien työhön, työpaikkaohjaajien arvioimana. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia työssä oppimisen ohjaamisesta on saatu. Hain vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Minkälaisena työssä oppimisen ohjaus näyttäytyy Hämeen Rykmentissä? 2. Minkälainen on tutkittavien näkemys hyvästä työpaikkaohjauksesta? sekä 3. Miten tutkittavat kehittäisivät työpaikkaohjaajien koulutusta?
Tutkimuksen taustateorioina olivat erilaiset käsitykset oppimisesta: behavioristinen oppimisteoria, konstruktivismi, sosiaalinen konstruktivismi sekä kokemuksellisen oppimisen teoria. Teoreettisen viitekehyksen mukaan työssä opitaan eksplisiittistä mutta ennen kaikkea implisiittistä tietoa. Mielestäni implisiittisen tiedon siirtäminen aliupseereille on Puolustusvoimissa tavoitteellinen strukturoitu prosessi, jossa reflektiivinen ajattelu on merkittävässä osassa uudistuvaa toimintaa. Tutkimuksen teoreettinen taustaorientaatio korostaa työssä oppimisen kontekstin merkitystä itse oppimistapahtumalle.
Käytin tutkimuksessani kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuskohteinani oli kuusi työpaikkaohjaajaa ja kaksi aliupseeria. Keräämäni aineisto koostui työpaikkaohjaajien kirjoittamista narratiivisista kertomuksista työnohjauksestaan sekä aliupseereiden oppimisprosessistaan kirjoittamista portfolioista. Tutkimukseen toi lisäarvoa tekemäni omakohtaiset havainnot. Aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin.
Hämeen Rykmentin työpaikkaohjaajat näkevät työssä oppimisen merkityksellisenä aliupseerien ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Työssä oppimisen keinoin aliupseerit oppivat ammattinsa kannalta tarvittavia kompetensseja sekä työyhteisön arvoja ja asenteita. Jotta tämä toteutuisi, työpaikkaohjaajien tulee olla kokeneita ammattilaisia, joilla on myös ohjauksellisia taitoja. Onnistunut työssä oppimisen ohjaaminen vaatii ennen kaikkea esimiehen aloitteellisuutta prosessin käynnistämisessä sekä selkeiden tavoitteiden asettamista oppimiselle. Työpaikkaohjaajien koulutus on onnistuneen työssä oppimisen edellytys.
Asiasanat:työssä oppiminen, työssä oppimisen ohjaaminen, hiljainen tieto, informaali oppiminen, työpaikkaohjaaja, aliupseeri
Tutkielmani aiheena oli tarkastella Hämeen Rykmentissä tapahtuvan työssä oppimisen ohjausta aliupseerien työhön, työpaikkaohjaajien arvioimana. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia työssä oppimisen ohjaamisesta on saatu. Hain vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Minkälaisena työssä oppimisen ohjaus näyttäytyy Hämeen Rykmentissä? 2. Minkälainen on tutkittavien näkemys hyvästä työpaikkaohjauksesta? sekä 3. Miten tutkittavat kehittäisivät työpaikkaohjaajien koulutusta?
Tutkimuksen taustateorioina olivat erilaiset käsitykset oppimisesta: behavioristinen oppimisteoria, konstruktivismi, sosiaalinen konstruktivismi sekä kokemuksellisen oppimisen teoria. Teoreettisen viitekehyksen mukaan työssä opitaan eksplisiittistä mutta ennen kaikkea implisiittistä tietoa. Mielestäni implisiittisen tiedon siirtäminen aliupseereille on Puolustusvoimissa tavoitteellinen strukturoitu prosessi, jossa reflektiivinen ajattelu on merkittävässä osassa uudistuvaa toimintaa. Tutkimuksen teoreettinen taustaorientaatio korostaa työssä oppimisen kontekstin merkitystä itse oppimistapahtumalle.
Käytin tutkimuksessani kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuskohteinani oli kuusi työpaikkaohjaajaa ja kaksi aliupseeria. Keräämäni aineisto koostui työpaikkaohjaajien kirjoittamista narratiivisista kertomuksista työnohjauksestaan sekä aliupseereiden oppimisprosessistaan kirjoittamista portfolioista. Tutkimukseen toi lisäarvoa tekemäni omakohtaiset havainnot. Aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin.
Hämeen Rykmentin työpaikkaohjaajat näkevät työssä oppimisen merkityksellisenä aliupseerien ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Työssä oppimisen keinoin aliupseerit oppivat ammattinsa kannalta tarvittavia kompetensseja sekä työyhteisön arvoja ja asenteita. Jotta tämä toteutuisi, työpaikkaohjaajien tulee olla kokeneita ammattilaisia, joilla on myös ohjauksellisia taitoja. Onnistunut työssä oppimisen ohjaaminen vaatii ennen kaikkea esimiehen aloitteellisuutta prosessin käynnistämisessä sekä selkeiden tavoitteiden asettamista oppimiselle. Työpaikkaohjaajien koulutus on onnistuneen työssä oppimisen edellytys.
Asiasanat:työssä oppiminen, työssä oppimisen ohjaaminen, hiljainen tieto, informaali oppiminen, työpaikkaohjaaja, aliupseeri