Rahoituksen suhde yleisten kirjastojen ominaisuuksiin ja käyttöön
PELTONEN, IINA (2009)
PELTONEN, IINA
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19689
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19689
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin kirjastorahoituksen yhteyttä kirjaston ominaisuuksiin ja kirjastonkäyttöön. Pyrkimyksenä oli vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten kunnan ominaisuudet näkyvät kirjastorahoituksen suuruudessa? Miten kirjastorahoituksen suuruus näkyy kirjaston ominaisuuksissa? Miten kirjastorahoituksen suuruus ja kirjaston ominaisuudet näkyvät kirjastonkäytössä? Oletuksena oli, että kunnat rahoittavat kirjastojaan erisuuruisesti, aiheuttaen eroja kirjastojen ominaisuuksien ja kirjastonkäyttöaktiivisuuden välille.
Tarkasteltavina kirjaston ominaisuuksina toimivat kirjastolaitoksen rakenne, henkilöstön määrä ja laatu, kokoelmien suuruus, aineiston hankinta sekä tarjonnan monipuolisuus. Kuntien ominaisuuksina tarkasteltiin kunnan sijaintia, kokoa, rakennetta ja kokonaistaloutta. Kirjastonkäyttöä tarkasteltiin sekä kirjastonkäytön määrän että lainauksen sisällön osalta.
Tutkimusaineistona toimivat Suomen yleisten kirjastojen tilastotiedot vuodelta 2006. Lisäksi otettiin mukaan kuntien ominaisuuksia kuvaavia tietoja muista tilastoista. Aineiston käsittelyyn ja tunnuslukujen laskemiseen käytettiin SPSS-ohjelmistoa. Muuttujien välistä lineaarista korrelaatiota tarkasteltiin laskemalla muuttujien väliset korrelaatiokertoimet, ja tarvittaessa aineistoa analysoitiin lisäksi taulukoinnin avulla. Analyysiä täydennettiin osittaiskorrelaatioilla ja lineaarisella regressioanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että kirjastorahoituksen suuruuden taustalla oli pääasiassa kunnan yleinen taloustilanne. Kirjastorahoituksen suuruus oli yhteydessä kunnan kokonaiskulujen suuruuteen, mutta erityisesti kirjastorahoituksen osuuteen kunnan kokonaiskuluista. Tärkein tekijä kirjastorahoituksen suuruuden taustalla oli siis halu panostaa juuri kirjastotoiminnan rahoitukseen. Myös kunnan maaseutumaisuus oli yhteydessä korkeisiin kirjastokuluihin.
Kirjastorahoituksen suuruus oli yhteydessä kirjaston henkilökunnan määrään, kirjaston saavutettavuuteen sekä kokoelman ja hankintojen suuruuteen. Henkilökunnan määrä ja hankintojen suuruus nostattavat palkka- ja hankintakustannuksin suoraan kirjaston kokonaiskulujen suuruutta. Yhteys kirjaston saavutettavuuteen ja kokoelman suuruuteen taas viittaa siihen, että kirjastojen rahoitus on pysynyt aiempinakin vuosina tutkimusvuoden tasolla.
Kirjastorahoituksen suuruudella oli yhteyttä myös kirjastonkäytön suuruuden kanssa. Yhteys ilmeni erityisesti henkilökunnan määrän kautta. Rahoituksen suuruudesta riippumatonta yhteyttä kirjastonkäyttöön oli multimedia-aineiston osuudella kokoelmasta. Sen sijaan kokoelman suuruudella tai kirjaston saavutettavuudella ei havaittu yhteyttä kirjastonkäytön suuruuteen.
Asiasanat (YSA): yleiset kirjastot, rahoitus, kirjastonkäyttö
Tarkasteltavina kirjaston ominaisuuksina toimivat kirjastolaitoksen rakenne, henkilöstön määrä ja laatu, kokoelmien suuruus, aineiston hankinta sekä tarjonnan monipuolisuus. Kuntien ominaisuuksina tarkasteltiin kunnan sijaintia, kokoa, rakennetta ja kokonaistaloutta. Kirjastonkäyttöä tarkasteltiin sekä kirjastonkäytön määrän että lainauksen sisällön osalta.
Tutkimusaineistona toimivat Suomen yleisten kirjastojen tilastotiedot vuodelta 2006. Lisäksi otettiin mukaan kuntien ominaisuuksia kuvaavia tietoja muista tilastoista. Aineiston käsittelyyn ja tunnuslukujen laskemiseen käytettiin SPSS-ohjelmistoa. Muuttujien välistä lineaarista korrelaatiota tarkasteltiin laskemalla muuttujien väliset korrelaatiokertoimet, ja tarvittaessa aineistoa analysoitiin lisäksi taulukoinnin avulla. Analyysiä täydennettiin osittaiskorrelaatioilla ja lineaarisella regressioanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että kirjastorahoituksen suuruuden taustalla oli pääasiassa kunnan yleinen taloustilanne. Kirjastorahoituksen suuruus oli yhteydessä kunnan kokonaiskulujen suuruuteen, mutta erityisesti kirjastorahoituksen osuuteen kunnan kokonaiskuluista. Tärkein tekijä kirjastorahoituksen suuruuden taustalla oli siis halu panostaa juuri kirjastotoiminnan rahoitukseen. Myös kunnan maaseutumaisuus oli yhteydessä korkeisiin kirjastokuluihin.
Kirjastorahoituksen suuruus oli yhteydessä kirjaston henkilökunnan määrään, kirjaston saavutettavuuteen sekä kokoelman ja hankintojen suuruuteen. Henkilökunnan määrä ja hankintojen suuruus nostattavat palkka- ja hankintakustannuksin suoraan kirjaston kokonaiskulujen suuruutta. Yhteys kirjaston saavutettavuuteen ja kokoelman suuruuteen taas viittaa siihen, että kirjastojen rahoitus on pysynyt aiempinakin vuosina tutkimusvuoden tasolla.
Kirjastorahoituksen suuruudella oli yhteyttä myös kirjastonkäytön suuruuden kanssa. Yhteys ilmeni erityisesti henkilökunnan määrän kautta. Rahoituksen suuruudesta riippumatonta yhteyttä kirjastonkäyttöön oli multimedia-aineiston osuudella kokoelmasta. Sen sijaan kokoelman suuruudella tai kirjaston saavutettavuudella ei havaittu yhteyttä kirjastonkäytön suuruuteen.
Asiasanat (YSA): yleiset kirjastot, rahoitus, kirjastonkäyttö