Neljäs tasavalta: moraalivallankumous vai häpeällinen farssi? Kilpailevia kertomuksia Puolan valtiomuutoksesta ja paikasta Euroopassa vuosina 2005-2007
MÄNTYLÄ, MARKO (2009)
2009
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19616
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19616
Tiivistelmä
Tarkastelen työssäni Puolan "Neljännestä tasavallasta" käytyä poliittista kamppailua vuosina 2005-2007. Kaczyn'skin veljesten johtaman PiS -puolueen kertomus Neljästä tasavallasta kyseenalaisti 1990-luvun puolalaisen järjestelmänmuutoksen periaatteet esittämällä vahvan kansallisvaltion rakentamista markkinavetoisen talouspolitiikan ja "eurooppalaistumisen" sijasta. Se nosti kysymykset Puolan valtiomuutoksesta ja paikasta Euroopassa kiivaan poliittisen kamppailun kohteiksi. Tutkimuksessani Neljännen tasavallan merkityksestä kilpailevat kertomukset muodostavat merkityskokonaisuuden, jonka avulla pyrin ymmärtämään Puolan valtiomuutosta ja sijoittamista Eurooppaan.
Puolalaisen politiikan analyysi valottaa kansainvälisten suhteiden ja eurooppalaisen politiikan merkittäviä ajankohtaisia kysymyksiä, sillä Puola on ollut osallisena hyvin keskeisissä maailmanpoliittisissa murroksissa: kommunismin jälkeisen "uuden maailmanjärjestyksen" rakentumisessa sekä Euroopan unionin integraation syventymisessä ja unionin itälaajenemisessa, joka on muuttanut perinpohjaisesti käsitystä Euroopasta ja maanosan poliittista tilannetta.
Ymmärrän työssäni Neljännestä tasavallasta käydyn poliittisen kamppailun ennen kaikkea kilpailevina pyrkimyksinä vastata kysymykseen Puolan paikasta kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä ja Puolan roolista Euroopan unionin sisällä. Tämän kamppailun merkitys on kuitenkin puolalaista kontekstia laajempi, sillä puolalaisen politiikan keskeiset jakolinjat juontuvat kaikille valtioille yhteisistä haasteista. Mikä on valtion rooli taloudellisen ja kulttuurisen globalisaation edetessä? Miten taata väestön turvallisuus ja hyvinvointi sekä miten vaalia kansallista perinnettä monikulttuurisuuden ja universaalien arvojen levitessä? Millainen valtion malli takaa kansainvälisen menestyksen?
Tutkimukseni kohteena on, millaiseen maailmaan ajankohtaisen puolalaisen poliittisen kamppailun osapuolet Puolaa sijoittavat. Kysyn, mikä antaa kamppailun osapuolien kertomuksille mielen. Mitkä tekijät motivoivat, rajoittavat ja mahdollistavat tietynlaista poliittista tarinankerrontaa? Työni yleinen henki on hermeneuttinen, kriittisen geopolitiikan tutkimusperinne taas suuntaa minua tarkastelemaan maailmanpoliittisen tilan rakentumista ja etenkin valtiomuutoksesta käytyä poliittista kamppailua. Kerronnallinen tutkimus puolestaan tarjoaa kysymisen välineitä, joiden kautta lähestyn Neljännen tasavallan merkityksestä kilpailevia kertomuksia. Tutkimusaineistoni koostuu vuoden 2007 parlamenttivaaleja edeltäneen ajanjakson puolankielisistä haastatteluista ja puheista sekä poliittisista väittelyistä, vaalimainoksista ja vaaliohjelmista kolmen suurimman puolueen PiS:n, PO:n ja LiD:n osalta.
Analysoin ensin aineistostani arkkityyppisten juonimallien romanssin, komedian, tragedian ja satiirin, ohjaamana kilpailevien kertomusten keskeisimmät teemat. Tämän jälkeen tarkastelen kertomusten rakentumista ja juonimallien kiinnittymistä ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin ja toimijoihin. Tarkastelen miten kertomukset tulkitsevat menneisyyttä ja millaisen tulevaisuuden puolesta ne argumentoivat. Tämä rakenteellinen tarkastelu auttaa ymmärtämään, mikä tekee kertomusten juonissa tietystä politiikasta sankarillista tai traagista sekä tietyistä toimijoista esimerkiksi ritarillisia kansallisen edun puolustajia tai häpeällisiä pettureita. Lopuksi pohdin mikä antaa kamppailun kertomuksille mielen eli millaiseen maailmaan ne Puolaa sijoittavat.
Hahmottelen Neljättä tasavaltaa koskevan poliittisen kamppailun paradigmaattista elementtiä Alexander Wendtin esittämien kolmen anarkian kulttuurin avulla. Hobbesilaisessa kulttuurissa valtioiden suhteita luonnehtii vihollisuus ja kantilaisessa ystävyys, kun taas lockelaisessa kulttuurissa valtiot kilpailevat toistensa kanssa. Tutkimukseni keskeinen tulos onkin että keskustelua Puolan valtiomuutoksesta ja paikasta Euroopassa motivoi jännite hobbesilaisen, lockelaisen ja kantilaisen poliittisen kulttuurin välillä.
Kamppailun kertomukset rakentavat kolme erilaista käsitystä Euroopasta ja maailmasta sekä Puolan paikasta siinä. Ne ehdottavat Puolan selviytymisen ja menestymisen vaativan täysin erilaisia toimia. PiS -puolueen ratkaisuna on Neljännen tasavallan moraalivallankumous: vahvan ja suvereenin kansallisvaltion rakentaminen. Neljättä tasavaltaa häpeällisenä farssina kuvaavista oppositiopuolueista taas PO ehdottaa puolalaista talousihmettä, joka takaisi Puolan menestyksen globaalissa talouskilpailussa ja LiD puolestaan painottaa aktiivisuutta Euroopan integraatioprosessissa ja paluuta periferiasta Euroopan ytimeen. Neljännestä tasavallasta käyty poliittinen kamppailu valottaa Puolan sijoittamista globalisoituvaan maailmaan ja myös ajankohtaista keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta.
Asiasanat:Puola, valtiomuutos, hermeneutiikka, kerronnallinen tutkimus
Puolalaisen politiikan analyysi valottaa kansainvälisten suhteiden ja eurooppalaisen politiikan merkittäviä ajankohtaisia kysymyksiä, sillä Puola on ollut osallisena hyvin keskeisissä maailmanpoliittisissa murroksissa: kommunismin jälkeisen "uuden maailmanjärjestyksen" rakentumisessa sekä Euroopan unionin integraation syventymisessä ja unionin itälaajenemisessa, joka on muuttanut perinpohjaisesti käsitystä Euroopasta ja maanosan poliittista tilannetta.
Ymmärrän työssäni Neljännestä tasavallasta käydyn poliittisen kamppailun ennen kaikkea kilpailevina pyrkimyksinä vastata kysymykseen Puolan paikasta kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä ja Puolan roolista Euroopan unionin sisällä. Tämän kamppailun merkitys on kuitenkin puolalaista kontekstia laajempi, sillä puolalaisen politiikan keskeiset jakolinjat juontuvat kaikille valtioille yhteisistä haasteista. Mikä on valtion rooli taloudellisen ja kulttuurisen globalisaation edetessä? Miten taata väestön turvallisuus ja hyvinvointi sekä miten vaalia kansallista perinnettä monikulttuurisuuden ja universaalien arvojen levitessä? Millainen valtion malli takaa kansainvälisen menestyksen?
Tutkimukseni kohteena on, millaiseen maailmaan ajankohtaisen puolalaisen poliittisen kamppailun osapuolet Puolaa sijoittavat. Kysyn, mikä antaa kamppailun osapuolien kertomuksille mielen. Mitkä tekijät motivoivat, rajoittavat ja mahdollistavat tietynlaista poliittista tarinankerrontaa? Työni yleinen henki on hermeneuttinen, kriittisen geopolitiikan tutkimusperinne taas suuntaa minua tarkastelemaan maailmanpoliittisen tilan rakentumista ja etenkin valtiomuutoksesta käytyä poliittista kamppailua. Kerronnallinen tutkimus puolestaan tarjoaa kysymisen välineitä, joiden kautta lähestyn Neljännen tasavallan merkityksestä kilpailevia kertomuksia. Tutkimusaineistoni koostuu vuoden 2007 parlamenttivaaleja edeltäneen ajanjakson puolankielisistä haastatteluista ja puheista sekä poliittisista väittelyistä, vaalimainoksista ja vaaliohjelmista kolmen suurimman puolueen PiS:n, PO:n ja LiD:n osalta.
Analysoin ensin aineistostani arkkityyppisten juonimallien romanssin, komedian, tragedian ja satiirin, ohjaamana kilpailevien kertomusten keskeisimmät teemat. Tämän jälkeen tarkastelen kertomusten rakentumista ja juonimallien kiinnittymistä ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin ja toimijoihin. Tarkastelen miten kertomukset tulkitsevat menneisyyttä ja millaisen tulevaisuuden puolesta ne argumentoivat. Tämä rakenteellinen tarkastelu auttaa ymmärtämään, mikä tekee kertomusten juonissa tietystä politiikasta sankarillista tai traagista sekä tietyistä toimijoista esimerkiksi ritarillisia kansallisen edun puolustajia tai häpeällisiä pettureita. Lopuksi pohdin mikä antaa kamppailun kertomuksille mielen eli millaiseen maailmaan ne Puolaa sijoittavat.
Hahmottelen Neljättä tasavaltaa koskevan poliittisen kamppailun paradigmaattista elementtiä Alexander Wendtin esittämien kolmen anarkian kulttuurin avulla. Hobbesilaisessa kulttuurissa valtioiden suhteita luonnehtii vihollisuus ja kantilaisessa ystävyys, kun taas lockelaisessa kulttuurissa valtiot kilpailevat toistensa kanssa. Tutkimukseni keskeinen tulos onkin että keskustelua Puolan valtiomuutoksesta ja paikasta Euroopassa motivoi jännite hobbesilaisen, lockelaisen ja kantilaisen poliittisen kulttuurin välillä.
Kamppailun kertomukset rakentavat kolme erilaista käsitystä Euroopasta ja maailmasta sekä Puolan paikasta siinä. Ne ehdottavat Puolan selviytymisen ja menestymisen vaativan täysin erilaisia toimia. PiS -puolueen ratkaisuna on Neljännen tasavallan moraalivallankumous: vahvan ja suvereenin kansallisvaltion rakentaminen. Neljättä tasavaltaa häpeällisenä farssina kuvaavista oppositiopuolueista taas PO ehdottaa puolalaista talousihmettä, joka takaisi Puolan menestyksen globaalissa talouskilpailussa ja LiD puolestaan painottaa aktiivisuutta Euroopan integraatioprosessissa ja paluuta periferiasta Euroopan ytimeen. Neljännestä tasavallasta käyty poliittinen kamppailu valottaa Puolan sijoittamista globalisoituvaan maailmaan ja myös ajankohtaista keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta.
Asiasanat:Puola, valtiomuutos, hermeneutiikka, kerronnallinen tutkimus