Solnce internacional’ nogo vegetarianskogo mira - Kak Lev Tolstoy predstavlâetsâ na stranicah russkogo vegetarianskogo žurnala v nacale 20-go veka?

Abstract

Tutkin työssäni Leo Tolstoita vegetaristisen liikkeen kärkihahmona 1900-luvun alun Venäjällä. Minua kiinnostaa, millaisena ja miten aikalaiskasvissyöjät kuvaavat Tolstoita sekä miksi juuri kyseisiä puolia korostetaan. Samalla yritän paljastaa laajemmin, millaisia arvoja venäläinen vegetaristinen liike piti tärkeinä viime vuosisadan alussa. Aineistona käytän Tolstoita käsitteleviä artikkeleita, jotka on julkaistu vuosina 1909 - 1915 kymmenen kertaa vuodessa ilmestyneessä vegetaristisessa julkaisussa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on uusi retoriikka, joka suhteutuu laajemmin sosiaaliseen konstruktivismiin.

Työni teoriapohja nojautuu pitkälti uuden retoriikan pioneerien Chaïm Perelmanin ja Kenneth Burken ajatuksiin. Käsittelen retoriikkaa Perelmanin tapaan ihmisen mielipiteeseen ja ajatteluun vaikuttamisena; vakuutteluna, johon pyritään argumentoinnin avulla. Burke käyttää tästä prosessista termiä identifikaatio, jolloin argumentoinnin vakuuttavuuteen pyritään samaistamalla argumentoijan ja yleisön intressit. Retorisessa analyysissa kontekstin merkitys korostuu, ja siksi esittelen työssäni modernin vegetarismin historiallisia ja kulttuurisia juuria. Samalla kuvaan Leo Tolstoin asemaa venäläisen vegetaristisen liikkeen johtajana ja esittelen hänen "vegetaristien raamattuna" luonnehdittua esseetään "Ensimmäinen askel".

Keskeisenä retorisena työkaluna työssäni on Perelmanin mallin käsite, jonka avulla argumentoija yrittää saada yleisönsä jäljittelemään tiettyä toimintaa. Uskon, että Tolstoi toimii aineistossani mallina sekä itse kasvissyönnille, että sen oikeaksi pidetylle perustelemiselle. Paikannan aineistostani viisi toisiaan täydentävää mallia Tolstoista, jotka jakautuvat kahteen osaan - uskonnollisuutta ja luontoa koskeviin malleihin. Uskonnollisuutta käsittelevät mallit ovat nimeltään "suuri sydän", "uskonnollinen uudistaja" ja "totuuden etsijä" sekä luontoa koskevat mallit "luontoon kutsuja" ja "yhteiskunnallinen kriitikko".

Tutkimukseni synteesinä esitän analysoimieni mallien avulla, että Tolstoi esittäytyy aineistossani hahmona, jonka kasvissyönti perustuu ennen kaikkea hänen kaikkivoipaan rakkauteensa. Tolstoin vegetarismin taustalla näkyy vahvasti hänen uskonnollisuutensa, joka ei näyttäydy aineistossani niinkään kirkon oppeihin tai tiukkaan askeettisuuteen perustuvana vaan paremminkin humaanina uskonnollisfilosofisena elämäntapana, joka korostaa rationaalista ajattelua. Yhteiskunta ja sen instituutiot näyttäytyvät materiaalissani vastakohtana Tolstoin maalaisidyllille, jonka elämän kulkuun kasvissyönti soveltuu luonnollisena osana. Venäläinen kasvissyöntiyhteisö näyttäytyy aineistoissani liberaalina, tsaarinvaltaa vastustavana ambivalenttina joukkona, joka toisaalta uskoo kriittiseen ajattelun ja tieteen voimaan, mutta jolle myös uskonnollisuus on tärkeää. Tolstoin avulla aineistoissani korostetaan individualismia, mutta toisaalta myös luodaan kollektiivisuuden tunnetta vegetaristisen liikkeen sisällä. Turvautumalla Tolstoin auktoriteettiin vegetarismin arvoa pyritään nostamaan niin Venäjällä kuin kansainvälisestikin.

Avainsanat: Leo Tolstoi, vegetarismi, kasvissyönti, retoriikka.