Luku- ja kirjoitustaidon tarkastelua autonomisen ja ideologisen mallin näkökulmista

Abstract

Tämän teoreettis-käsitteellisen tutkimuksen tavoitteena oli selkiyttää, miten autonomisen ja ideologisen mallin kehittäjät määrittelevät luku- ja kirjoitustaidon sekä millainen on näiden kahden mallin välinen suhde. Lisäksi analysoin näiden mallien tuntemuksen pohjalta tarkemmin myös kirjallisuuden antamaa kuvaa lukutaidon suhteesta kirjapainoon ja internetiin. Hain vastauksia tutkimustehtäviini analysoimalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Saavuttaakseni paremman ymmärryksen tarkastelemastani aiheesta analysoin tutkielmassa niin alan uranuurtajien ajatuksia, kuin myös aiheesta aivan viime vuosina julkaistua kirjallisuutta. Tässä tutkimuksessa mielsin luku- ja kirjoitustaitoa koskevat mallit, käsitteet ja käsitykset aikaansa ja paikkaansa sidonnaisiksi konstruktioiksi. Tämän takia pidin autonomisen mallin vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista lähtökohtana myös ideologisen mallin kehityksen ymmärtämiselle sekä luku- ja kirjoitustaidosta käydyn keskustelun eksplisiittisen ja implisiittisen luonteen auki purkamiselle.

Tutkimukseni pohjalta voidaan todeta, että autonomista ja ideologista mallia − niiden nykyisissä muodoissa − voidaan pitää toisiaan täydentävinä näkökulmina luku- ja kirjoitustaidon tarkastelussa. Vaikka aiemmat psykologisesti suuntautuneet käsitykset lukemisesta ja kirjoittamisesta ovat toimineet tärkeänä kimmokkeena ideologisen mallin kehittymiselle, sittemmin autonomisen ja ideologisen mallin kehittäjät ovat tulleet teoreettisella tasolla myös toisiaan vastaan. Tästä huolimatta autonomisen ja ideologisen mallin kehittäjien määritelmät luku- ja kirjoitustaidosta ovat varsin erilaisia. Siinä missä autonomisen mallin kehittäjät määrittelevät luku- ja kirjoitustaidon yksilöllisiksi ja toisistaan poikkeaviksi prosesseiksi, ideologisen mallin kehittäjät määrittelevät luku- ja kirjoitustaitoa suhteessa erilaisiin käytäntöihin ja tapahtumiin. Autonomisessa mallissa lukeminen ja kirjoittaminen koostuvat teknisestä puolesta ja ylemmistä kognitiivisista prosesseista, kun taas ideologisessa mallissa luku- ja kirjoitustaito määritellään sosiaalisiksi taidoiksi ja erilaisten diskurssien hallitsemiseksi. Molempien mallien puitteissa käytetään käsitteitä lukeminen, kirjoittaminen sekä luku- ja kirjoitustaito, mutta niihin viitataan toisistaan poikkeavissa merkityksissä. Toisaalta tarve korostaa luku- ja kirjoitustaidon kontekstuaalista puolta on suunnannut ideologisen mallin kehittäjien huomiota vahvasti myös uudenlaisten käsitteiden määrittelyyn ja etenkin erilaisista lukutaidoista puhumiseen.

Kirjallisuudessa lukutaidon suhdetta kirjapainoon ja internetiin kuvataan usein etenkin ideologisen mallin hengen mukaisen ajattelun lävistämänä. Siitä huolimatta vielä autonomisen ja ideologisen mallin rinnakkaiselonkin aikaan esiintyy yhä väitteitä, joissa kirjapainon tai internetin merkitystä saatetaan korostaa lukutaidon merkityksen kustannuksella. Vaikka lukutaidon yhteydessä erilaiset determinismin sävyttämät väitteet näyttävät nousevan esille aina silloin tällöin, autonomisen mallin ajantasainen käsitys ei tue tällaisten väitteiden esittämistä − ideologisesta mallista puhumattakaan.

Avainsanat: teoreettis-käsitteellinen, luku- ja kirjoitustaito, autonominen malli, ideologinen malli, kirjapaino ja internet