Peruskoulun rehtorit muutosjohtajina: Case Tampereen kaupungin yhtenäiskoulut vuonna 2007
JÄRVI, SUSANNA (2008)
2008
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19481
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19481
Tiivistelmä
Peruskouluissa on ollut ja on edelleen käynnissä muutosten aika. 1990-luvulla uudistettiin mm. ope-tussuunnitelmat, koulun itse arviointi sekä korostettiin erityisopetuksen merkitystä ja kehitettiin uudet oppilasarvioinnin perusteet. Tällöin myös nostettiin esiin ajatus yhtenäisestä peruskoulusta. Opinnäyte keskittyy peruskoulun johtamiseen muutostilanteessa, muutoksena peruskoulun yhte-näistäminen.
Opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on rehtorin rooli organisaatiomuutoksen aika-na, miten esimies itse kokee muutoksen johtamisen. Lisäksi tutkimuksessa tuli esiin näkökulma, mikä on johtajan tekemän työn suhde siihen mitä hänen opettajien mielestä pitäisi tehdä sekä orga-nisaatiomuutoksen vaikutukset opettajien näkökulmasta. Esimiehet (rehtorit) eivät tee päätöksiä muutoksista, jolloin myös heidän sitoutumisensa muutokseen saattaa tuottaa ongelmia
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että johtamiseen liittyvät asiat sujuvat rehtoreilta odotuksia paremmin. Eli rehtorit hoitavat tehtäviä paremmin kuin opettajat odottavat heidän hoita-van. Esimerkiksi työrauhaongelmat selvitetään paremmin kuin on odotettu ja opettajia motivoidaan koulunsa kehittämiseen odotettua paremmin.
Muutoksen aikana tiedotuksen merkitys lisääntyy. Tilannejohtamisesta ja ihmisten johtamisesta tulee rehtorien mukaan tärkeämpiä kuin hallinnollisista johtamistehtävistä. Myös opettajien mielestä kannustusta ja ohjausta tarvitaan. Rehtorin tulee olla selkeä johtaja opettajien mielestä ja he mainit-sevat myös hallinnollisten ja arkisten asioiden hoidon rehtorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvina.
Rehtorit mainitsevat hengen ylläpidon ja muutosvastarinnan ymmärtämisen tärkeämpänä kuin ope-tuksen kehittäminen ja arviointi. Kaiken kaikkiaan ihmisläheisemmistä asioista tulee tärkeämpiä. Myös opettajien mielestä yhteistoimintakulttuurin luominen on erittäin tärkeä rehtorin tehtävä. Sekä rehtorit että opettajat olivat sitä mieltä, että rehtorin työtä muutoksen aikana vaikeuttaa eniten ajan puute ja muutosvastarinta. Rehtorien mielestä työtä vaikeuttaa opettajien epävarmuus ja opettajien mielestä rehtorin epävarmuus.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että opettajat ovat pääasiassa tyytyväisempiä muutoksen sujuvuuteen ja esimiehen työhön kuin esimiehet itse. Rehtorit vaativat itseltään paljon ja kokevat, että aika ei riitä vaikka apuna ovatkin apulaisrehtorit. Rehtorit kokevat aikansa menevän hallinnollisten asioi-den hoitoon ja pedagoginen johtaminen jää lähes kokonaan.
Avainsanat: peruskoulun johtaminen, muutosjohtaminen, yhtenäiskoulu, työ-hyvinvointi
Opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on rehtorin rooli organisaatiomuutoksen aika-na, miten esimies itse kokee muutoksen johtamisen. Lisäksi tutkimuksessa tuli esiin näkökulma, mikä on johtajan tekemän työn suhde siihen mitä hänen opettajien mielestä pitäisi tehdä sekä orga-nisaatiomuutoksen vaikutukset opettajien näkökulmasta. Esimiehet (rehtorit) eivät tee päätöksiä muutoksista, jolloin myös heidän sitoutumisensa muutokseen saattaa tuottaa ongelmia
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että johtamiseen liittyvät asiat sujuvat rehtoreilta odotuksia paremmin. Eli rehtorit hoitavat tehtäviä paremmin kuin opettajat odottavat heidän hoita-van. Esimerkiksi työrauhaongelmat selvitetään paremmin kuin on odotettu ja opettajia motivoidaan koulunsa kehittämiseen odotettua paremmin.
Muutoksen aikana tiedotuksen merkitys lisääntyy. Tilannejohtamisesta ja ihmisten johtamisesta tulee rehtorien mukaan tärkeämpiä kuin hallinnollisista johtamistehtävistä. Myös opettajien mielestä kannustusta ja ohjausta tarvitaan. Rehtorin tulee olla selkeä johtaja opettajien mielestä ja he mainit-sevat myös hallinnollisten ja arkisten asioiden hoidon rehtorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvina.
Rehtorit mainitsevat hengen ylläpidon ja muutosvastarinnan ymmärtämisen tärkeämpänä kuin ope-tuksen kehittäminen ja arviointi. Kaiken kaikkiaan ihmisläheisemmistä asioista tulee tärkeämpiä. Myös opettajien mielestä yhteistoimintakulttuurin luominen on erittäin tärkeä rehtorin tehtävä. Sekä rehtorit että opettajat olivat sitä mieltä, että rehtorin työtä muutoksen aikana vaikeuttaa eniten ajan puute ja muutosvastarinta. Rehtorien mielestä työtä vaikeuttaa opettajien epävarmuus ja opettajien mielestä rehtorin epävarmuus.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että opettajat ovat pääasiassa tyytyväisempiä muutoksen sujuvuuteen ja esimiehen työhön kuin esimiehet itse. Rehtorit vaativat itseltään paljon ja kokevat, että aika ei riitä vaikka apuna ovatkin apulaisrehtorit. Rehtorit kokevat aikansa menevän hallinnollisten asioi-den hoitoon ja pedagoginen johtaminen jää lähes kokonaan.
Avainsanat: peruskoulun johtaminen, muutosjohtaminen, yhtenäiskoulu, työ-hyvinvointi