Puhukaa suomea – Tala finska så att mänskor också förstår. Int e vi i Kina. Om språkmöte i Anders Cleves novellsamling Gatstenar och Emma Juslins roman På barrikader av glas.

Abstract

Sivuaineen pro gradu -tutkielmani käsittelee ruotsin ja suomen kielten välistä kohtaamista suomenruotsalaisessa kaunokirjallisuudessa. Tutkimuksen materiaalina ovat kahden suomenruotsalaisen kirjailijan teokset: Anders Cleven novellikokoelma Gatstenar (1959) ja Emma Juslinin romaani På barrikader av glas (2006). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kirjailijat ovat kuvanneet suomenkielistä tai kaksikielistä ympäristöä ruotsiksi ja mitä keinoja he ovat käyttäneet ilmaisemaan suomenkielisiä repliikkejä tai sellaisia tilanteita, joissa eri kieltä puhuvat ihmiset kohtaavat. Kaksikielisyyden kuvaaminen on erittäin tuttu ilmiö suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa. Vain harvoin kirjailija voi pidättäytyä pelkästään ruotsinkieliseen ympäristöön, vaan useimmiten hän joutuu valinnan eteen: hänen täytyy joko ottaa mukaan suomenkieliset lausahdukset sellaisenaan, jolloin hän noudattaa uskottavuusperiaatetta, tai hän voi ymmärrettävyysperiaatteen mukaisesti jättää ne huomioimatta ja ilmaista ne ruotsiksi. Käytännössä näiden kahden ääripään välillä on useita vaihtoehtoja, jotka eivät ole niin radikaaleja. Israelilainen tutkija Meir Sternberg on nimennyt neljä eri tekniikkaa vieraskielisen aineksen ilmaisemiseksi kaunokirjallisessa teoksessa. Kirjailija voi kommentoida vieraan kielen käyttöä omalla kielellään, ilmaista vieraan aineksen sen sosiolingvististen piirteiden kautta (tyypilliset puheenaiheet, eleet), muuttaa kielen rakennetta niin, että se näyttää vieraskielisen puheelta tai ottaa mukaan kokonaisia sanoja tai lauseita vieraalla kielellä. Usein näkee myös vieraskielisiä lainauksia, joita seuraa käännös kirjan pääkielellä. Lukijakunnan kielitaito voi myös osaltaan vaikuttaa siihen, missä määrin kirjailija käyttää teoksessaan vieraskielistä ainesta.Cleven Gatstenar sijoittuu pääasiassa suomenkieliseen ympäristöön, ja kirjailija on käyttänyt ruotsin puhekieltä ilmaistessaan suomenkielisiä puhekielisiä repliikkejä. Tekstissä on runsaasti finlandismeja, suomalaisia lainasanoja ja sanatarkasti käännettyjä sanontoja. Näillä keinoilla Cleve on tuonut esille sen, että kirjan keskustelut on todellisuudessa käyty suomeksi. Juslinin romaani På barrikader av glas kuvaa puolestaan pääasiassa suomenruotsalaista ympäristöä ja kirjailija on toistanut kaikki repliikit sillä kielellä, jolla ne on lausuttu. Tämänkin teoksen ruotsin kielessä on käytetty paljon finlandismeja ja suomalaisia lainasanoja, mutta niiden tarkoituksena ei ole välittää lukijalle, että repliikit olisi alun perin lausuttu suomeksi, vaan ne ovat osa suomenruotsin ominaispiirteitä ja seuraus siitä, että nämä kaksi kieltä elävät tiiviissä kontaktissa toisiinsa. Voidaan todeta, että Cleve on kuvannut kaksikielistä todellisuutta yksikielisesti (homogeenisesti), kun taas Juslin on tehnyt saman kaksikielisesti (heterogeenisesti). Avainsanat: språkmöte, språkval, finlandssvensk skönlitteratur