Tampereen työvoimatoimiston toimintamalliuudistus työvoimaneuvojien näkökulmasta

Abstract

Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvan työvoimapulan välttämiseksi on kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan työvoiman saatavuus. Tässä haasteellisessa työmarkkinatilanteessa julkiseen työvoimapalveluun kohdistuu toimintatapojen ja palveluiden kehittämishaasteita. Tarpeita toiminnan kehittämiseen aiheutuu myös siitä, että valtion henkilöstöresurssien vähentyminen koskee yhtä lailla työhallinnon palveluorganisaatioita. Työvoimatoimistoissa on varauduttava palveluiden tuottamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen yhä vähempien henkilöstöresurssien avulla.

Tutkimuksessa tarkastellaan Tampereen työvoimatoimiston Hämeenkadun toimipisteessä vuoden

2006 lopussa toteutettua organisaatio- ja toimintamalliuudistusta työvoimaneuvojien näkökulmasta ja heidän kokemustensa avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan työvoimaneuvojien sopeutumista uuden toimintamallin mukaiseen työskentelyyn, työnvälityksessä koettuja esteitä, työn organisoinnissa kohdattuja ongelmia ja uuden toimintamallin haasteita. Tutkimusaineistona on seitsemän työvoimaneuvojan teemahaastattelua. Lisäksi aineistona käytetään työvoimatoimistossa toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen viitekehys nojaa julkista työvoimapalvelua koskevaan työpoliittiseen tutkimukseen.

Virkailijoiden keskuudessa kokemukset uuden toimintamallin mukaisesta työkierrosta sekä sen mukana tulleiden tehtävien ja asioiden opettelemisesta vaihtelevat. Aineiston perusteella voidaan todeta, että työnkuvan ja osaamisen laajentaminen ei itsestään selvästi ole työntekijöiden intressien mukaista. Myös eriytymistä ja mahdollisuutta keskittyä itselle mieluisiin tehtäviin arvostetaan. Uuden toimintamallin katsotaan sekä edistävän että vaikeuttavan työvoimaneuvojan ydintehtävän toteutumista. Mahdollisuudet paremman työnhaun alkuvaiheen palvelun tarjoamiseksi ovat parantuneet. Asiakkaan työllistymistä edistävien asioiden läpikäymiseen ei kuitenkaan koeta olevan riittävästi aikaa. Virkailijat joutuvat tasapainoilemaan palvelun syvyyden ja nopeuden välillä. Työkierron koetaan vaikeuttavan palvelun prosessinomaisuutta. Tämän koetaan vaikuttavan kielteisesti ydintehtävän toteutumiseen. Yksiköiden välisten ristiriitojen koetaan uudistuksen johdosta korostuneen. Työnhaun alkuvaiheen palvelun organisointiin ja yksiköiden väliseen yhteistyöhön kohdistuu erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Toimintamalliuudistuksen vaikutus yhteistyöhön ja henkilöstösuhteisiin koetaan yksiköiden sisällä myönteisemmin kuin yksiköiden välillä.

Avainsanat: työvoimatoimisto, työnvälitys, työvoimaneuvoja, työkierto, toimintamalliuudistus