”Ymmärrätkö?” - miten ymmärtämisongelma osoitetaan ja kuinka siihen vastataan kielenoppijan ja syntyperäisen suomenpuhujan välisessä keskustelussa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten toisaalta suomen kielen oppijat ja toisaalta syntyperäinen suomenpuhuja käyttäytyvät, kun keskustelussa tulee ongelmia toisen puheen ymmärtämisessä. Tutkimus keskittyy tutkimaan ymmärtämisongelmien osoittimia ja vastineita osoittimiin eli sitä, miten toinen puhuja osoittaa, että ei ole ymmärtänyt jotakin osaa toisen puheenvuorosta tai koko puheenvuoroa, ja sitä, miten toinen puhuja vastaa näihin osoittimiin eli pyrkii pääsemään tilanteesta eteenpäin. Tutkimuskohteena ovat siis merkitysneuvottelujen alkukohdat eli kohdat, joissa keskustelun normaali kulku häiriintyy.

Osoittimia ja vastineita tutkitaan pääosin yksilökohtaisesti, jokaisen puhujan kohdalta erikseen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuitenkin myös sitä, ovatko jotkin osoittimet tai vastineet toisia yleisempiä ja yhdistyvätkö toiset osoittimet useammin toisiin vastineisiin kuin joihinkin muihin. Aineisto on myös jaettu kielenoppijoiden osalta kahtia, yleisessä kielitestissä paremmin menestyneisiin ja heikommin menestyneisiin. Mikäli näiden ryhmien kesken on eroja osoittimien ja vastineiden käytössä tai yhdistämisessä, tekstissä kiinnitetään huomiota myös siihen.

Tutkimusote on pääosin kvalitatiivinen, mutta koska tutkimuksessa tarkkaillaan myös sitä, keillä erilaisia ymmärtämisongelmien osoittimia ja niiden vastineita tyypillisesti esiintyy eniten, mukana on myös kvantitatiivista otetta. Esiintymien määrät ovat tosin joissakin luokissa niin pieniä, että kvantitatiivisia päätelmiä ei juurikaan voi tehdä. Niinpä lähtökohtaisesti tutkimus on laadullista tutkimusta.

Tutkimusaineisto koostuu keskusteluista, joita on käyty syntyperäisen suomenpuhujan ja kuuden ulkomaalaisen suomenoppijan välillä. Syntyperäinen suomenpuhuja on jokaisessa keskustelussa sama henkilö, ja kutakin suomenoppijaa on haastateltu kerran. Keskustelujen pituudet vaihtelevat 14 minuutista 38 minuuttiin. Yhteensä aineistoa on noin 170 minuuttia.

Keskustelut liittyvät Opetushallituksen Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitokselta (nyk. kieli- ja käännöstieteiden laitos) tilaamaan tutkimukseen "Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon arviointi". Keskustelut ovat tyypiltään teemahaastatteluja, joissa syntyperäinen suomenpuhuja kyselee suomen kielen oppijalta hänen käsityksiään mm. suomen kielestä ja Suomesta. Keskustelut on nauhoitettu vuosina 1996 ja 1997 tamperelaisissa suomen kieltä opettavissa instituutioissa.

Tutkimusmenetelmänä käytetään keskustelunanalyysia. Aineistoa luokitellaan keskustelunanalyyttisin menetelmin, eli tarkastellaan keskustelujaksoja ja niistä esiin nousevia yhteisiä piirteitä.

Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa osoittimien ja vastineiden sekä niiden yhdistelmien vaihtelusta on yksilöllistä, mutta joitakin mahdollisia tendenssejä esimerkiksi kielenoppijoiden tason merkityksestä osoittimien ja vastineiden käyttöön on havaittavissa. Myös syntyperäisen suomenpuhujan käyttämät osoitteet ja vastineet vaihtelevat pääasiassa tilanteen mukaan, mutta joitakin mielenkiintoisia havaintoja voidaan tehdä siitä, millaisia osoittimia tai vastineita hän käyttää minkäkin tyyppisessä keskustelussa tai eri ihmisten kanssa.

Asiasanat: Suomi toisena kielenä, kielen ymmärtäminen, ymmärtämisongelmat, kommunikaatiostrategiat