Die Entstehung der Gemeinschaftlichkeit unter Austauschstudierenden. Dargestellt am Beispiel deutschsprachiger Studierender an der Universität Tampere
NERG, RIITTA (2008)
NERG, RIITTA
2008
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19416
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19416
Tiivistelmä
Oheisessa tutkielmassa tarkastelen vaihto-opiskelijayhteisön muodostumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksenani on selvittää, muodostuuko vaihto-opiskelijoiden välille yhteisöllisyyttä ja miten sen syntyyn vaikuttavat sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen toimiston että ylioppilaskunnan (Tamy) toiminnat. Lisäksi tutkielmassa tarkastelen sitä, millainen tämä yhteisö on ja miten vaihto-opiskelijat sitä kuvaavat. Tutkimusta varten haastattelin yhdeksää lukuvuonna 2007-2008 Tampereen yliopistossa opiskellutta saksankielistä vaihto-opiskelijaa. Suurin osa yliopiston vaihto-opiskelijoista tulee vuosittain Saksasta, joten valitsin haastateltavakseni seitsemän saksalaista vaihto-opiskelijaa. Lisäksi haastattelin kahta itävaltalaista vaihto-opiskelijaa. Valitsin haastattelumuodoksi teemahaastattelun, koska se antoi vaihto-opiskelijoille mahdollisuuden vapaasti kuvata kokemuksiaan vaihto-opiskeluajasta Tampereella. Nämä haastattelut nauhoitin ja litteroin analyysia varten.
Tutkielmani teoreettisessa osuudessa käsittelen ensin yliopistojen kansainvälistymistä ja tarkastelen lyhyesti Erasmus-vaihto-ohjelmaa, jonka kautta vuosittain suurin osa vaihto-opiskelijoista tulee Suomeen. Lisäksi kokoan yhteen vaihto-opiskelijamääriä niin Tampereen yliopistossa kuin muissakin Suomen yliopistoissa. Seuraavaksi tarkastelen käsitteitä yhteisö ja yhteisöllisyys eri sosiologien näkökulmista. Lopuksi kokoan oman yhteenvetoni siitä, mitä tässä tutkimuksessa käsite yhteisö merkitsee. Teoriaosuuteni lopuksi kuvaan vielä sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen toimiston että ylioppilaskunnan järjestämää toimintaa vaihto-opiskelun näkökulmasta. Ennen empiiristä analyysiä esittelen vielä laadullisen tutkimuksen, joka on myös oman tutkimukseni pohjana. Tutkimukseni analyysiosassa tarkastelen haastattelussa esiin tulleita teemoja, sekä lopuksi paneudun tutkimustuloksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että vaihto-opiskelijoiden välille muodostuu yhteisö. Yhteisön muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vaihto-opiskelijoiden tarve löytää tukea ja turvaa vieraassa ympäristössä. Yhteisö rakentuu vuorovaikutukselle ja perustuu ennen kaikkea yhdessäoloon ja hauskanpitoon. Vaihto-opiskelijayhteisö on kuitenkin väliaikainen, joka hajoaa vaihto-opiskeluajan jälkeen. Monikulttuurisuus nähdään yhteisöllisyyttä muodostavana tekijänä ja ennen kaikkea positiivisena piirteenä sekä voimavarana, vaikkakin joskus myös ongelmien aiheuttajana. Kansainvälisen toimiston sekä ylioppilaskunnan toiminnat edesauttavat vaihto-opiskelijayhteisön muodostumista vaihto-opiskeluajan alussa, mutta myöhemmin yhteisöllisyys rakentuu ennen kaikkea vaihto-opiskelijoiden itse järjestämässä toiminnassa. Suomalaiset opiskelijat sekä opiskelijayhteisö jäävät useimmille vaihto-opiskelijoille vieraiksi.
Avainsanat: yhteisö, yhteisöllisyys, vaihto-opiskelija, yliopisto, kansainvälisyys, kansainvälinen toimisto, ylioppilaskunta, monikulttuurisuus
Tutkielmani teoreettisessa osuudessa käsittelen ensin yliopistojen kansainvälistymistä ja tarkastelen lyhyesti Erasmus-vaihto-ohjelmaa, jonka kautta vuosittain suurin osa vaihto-opiskelijoista tulee Suomeen. Lisäksi kokoan yhteen vaihto-opiskelijamääriä niin Tampereen yliopistossa kuin muissakin Suomen yliopistoissa. Seuraavaksi tarkastelen käsitteitä yhteisö ja yhteisöllisyys eri sosiologien näkökulmista. Lopuksi kokoan oman yhteenvetoni siitä, mitä tässä tutkimuksessa käsite yhteisö merkitsee. Teoriaosuuteni lopuksi kuvaan vielä sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen toimiston että ylioppilaskunnan järjestämää toimintaa vaihto-opiskelun näkökulmasta. Ennen empiiristä analyysiä esittelen vielä laadullisen tutkimuksen, joka on myös oman tutkimukseni pohjana. Tutkimukseni analyysiosassa tarkastelen haastattelussa esiin tulleita teemoja, sekä lopuksi paneudun tutkimustuloksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että vaihto-opiskelijoiden välille muodostuu yhteisö. Yhteisön muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vaihto-opiskelijoiden tarve löytää tukea ja turvaa vieraassa ympäristössä. Yhteisö rakentuu vuorovaikutukselle ja perustuu ennen kaikkea yhdessäoloon ja hauskanpitoon. Vaihto-opiskelijayhteisö on kuitenkin väliaikainen, joka hajoaa vaihto-opiskeluajan jälkeen. Monikulttuurisuus nähdään yhteisöllisyyttä muodostavana tekijänä ja ennen kaikkea positiivisena piirteenä sekä voimavarana, vaikkakin joskus myös ongelmien aiheuttajana. Kansainvälisen toimiston sekä ylioppilaskunnan toiminnat edesauttavat vaihto-opiskelijayhteisön muodostumista vaihto-opiskeluajan alussa, mutta myöhemmin yhteisöllisyys rakentuu ennen kaikkea vaihto-opiskelijoiden itse järjestämässä toiminnassa. Suomalaiset opiskelijat sekä opiskelijayhteisö jäävät useimmille vaihto-opiskelijoille vieraiksi.
Avainsanat: yhteisö, yhteisöllisyys, vaihto-opiskelija, yliopisto, kansainvälisyys, kansainvälinen toimisto, ylioppilaskunta, monikulttuurisuus