Ikäkausiopetus steinerkoulun mediakasvatuksen tulkitsijana
KORHONEN, PÄIVI (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19364
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19364
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on kuvata, avata ja tehdä ymmärrettäväksi steinerpedagogiikalle ominaista lähestymistapaa mediakasvatukseen. Lähtökohtana on ollut koululiikkeen oma itseymmärrys mediakasvatuksesta, ja keskeisimpänä aineistona ovat toimineet steinerpedagogiikan piirissä työskentelevien henkilöiden haastattelut. Tutkielmassa on pyritty hyödyntämään dialogisen tutkimuskäytännön tarjoamia mahdollisuuksia aineiston hankinnassa ja tulkinnassa. Tutkimuksen aineisto asetetaan työssä vuoropuheluun mediakasvatusteorian kanssa: siinä käydään kahdeksan dialogia aineistosta esiin nousseista keskeisistä teemoista.
Koska työssä haluttiin lähestyä aihetta nimenomaan tutkimuskohteen oman itseymmärryksen kautta, tutkimuskysymykset oli mielekästä asettaa steinerpedagogiikan omasta merkitysmaailmasta käsin. Esiin nousi yksi steinerkoulua kaikkein keskeisimmin luonnehtivista piirteistä: ikäkausiopetus. Ikäkausiopetuksen idea tiivistyy ajatukseksi: lapselle opetetaan oikeita asioita oikeaan aikaan oikealla tavalla. Keskeisiksi tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Millaista mediakasvatus on suomalaisessa steinerkoulussa? Millä tavalla ikäkausisidonnaisuus vaikuttaa steinerkoulun mediakasvatukseen? Mitkä muut pedagogiset perusnäkemykset kuin ikäkausiopetus vaikuttavat siihen?
Tutkimuksessa ilmeni, että ikäkausiopetus ei pelkästään luonnehtinut steinerkoulun mediakasvatuksen käytäntöjä, vaan myös selitti ja tulkitsi niitä ja teki niitä ymmärrettäväksi. Tutkimusaineisto nosti esiin myös muita steinerkoulun mediakasvatuksen luonnehtijoita. Näitä olivat muun muassa tietynlainen koulu- ja pedagogiikkakeskeisyys, halu suojella kasvavaa lasta erityyppisiltä median vaikutuksilta ja tietotekniikan tarkastelu kokonaisvaltaisesta teknologian kehityksen näkökulmasta.
Steinerkoululiikkeen voi tutkielman pohjalta nähdä parhaillaan etsivän ja tarkentavan omaa suhdettaan mediakasvatukseen. Virallisesti mediakasvatuksen tematiikka kirjautui sen opetussuunnitelmiin ensi kertaa sen astuttua yleisen koululainsäädännön piiriin vuonna 1998. Aineisto kertoi toisaalta selkeästä mediakasvatuksen kehittämishalusta, toisaalta halusta pitäytyä olemassa oleviin käytäntöihin.
Vaikka aineisto tarjosi kokonaiskuvan tutkimusaiheesta, se kertoi myös näkemyseroista haastateltavien välillä. Eroilla oli useassa tapauksessa yhteys siihen, minkä ikäisiä oppilaita vastaaja opetti. Esimerkiksi mediakasvatuksen kehittämistarve tuli vahvimmin esille steinerkoulun yläluokkien opettajilta. Aineisto antoi myös viitteitä siitä, että mediakasvatusta voidaan lähestyä erilaisilla tavoilla eri kouluissa ja eri maissa steinerkoululiikkeen sisällä.
Koska työssä haluttiin lähestyä aihetta nimenomaan tutkimuskohteen oman itseymmärryksen kautta, tutkimuskysymykset oli mielekästä asettaa steinerpedagogiikan omasta merkitysmaailmasta käsin. Esiin nousi yksi steinerkoulua kaikkein keskeisimmin luonnehtivista piirteistä: ikäkausiopetus. Ikäkausiopetuksen idea tiivistyy ajatukseksi: lapselle opetetaan oikeita asioita oikeaan aikaan oikealla tavalla. Keskeisiksi tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Millaista mediakasvatus on suomalaisessa steinerkoulussa? Millä tavalla ikäkausisidonnaisuus vaikuttaa steinerkoulun mediakasvatukseen? Mitkä muut pedagogiset perusnäkemykset kuin ikäkausiopetus vaikuttavat siihen?
Tutkimuksessa ilmeni, että ikäkausiopetus ei pelkästään luonnehtinut steinerkoulun mediakasvatuksen käytäntöjä, vaan myös selitti ja tulkitsi niitä ja teki niitä ymmärrettäväksi. Tutkimusaineisto nosti esiin myös muita steinerkoulun mediakasvatuksen luonnehtijoita. Näitä olivat muun muassa tietynlainen koulu- ja pedagogiikkakeskeisyys, halu suojella kasvavaa lasta erityyppisiltä median vaikutuksilta ja tietotekniikan tarkastelu kokonaisvaltaisesta teknologian kehityksen näkökulmasta.
Steinerkoululiikkeen voi tutkielman pohjalta nähdä parhaillaan etsivän ja tarkentavan omaa suhdettaan mediakasvatukseen. Virallisesti mediakasvatuksen tematiikka kirjautui sen opetussuunnitelmiin ensi kertaa sen astuttua yleisen koululainsäädännön piiriin vuonna 1998. Aineisto kertoi toisaalta selkeästä mediakasvatuksen kehittämishalusta, toisaalta halusta pitäytyä olemassa oleviin käytäntöihin.
Vaikka aineisto tarjosi kokonaiskuvan tutkimusaiheesta, se kertoi myös näkemyseroista haastateltavien välillä. Eroilla oli useassa tapauksessa yhteys siihen, minkä ikäisiä oppilaita vastaaja opetti. Esimerkiksi mediakasvatuksen kehittämistarve tuli vahvimmin esille steinerkoulun yläluokkien opettajilta. Aineisto antoi myös viitteitä siitä, että mediakasvatusta voidaan lähestyä erilaisilla tavoilla eri kouluissa ja eri maissa steinerkoululiikkeen sisällä.