Luovuuden johtaminen toimituksissa. Teoreettinen mallinnus esimiestyöstä sanomalehdissä
KERÄNEN, MILLA (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19362
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19362
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aihe on luovuuden johtaminen sanomalehtien toimituksissa.
Tarkasteluni kohteena on päivittäinen esimiestyö, eli se miten lähimmät esimiehet vaikuttavat yksittäisten työntekijöiden ja koko toimitusyhteisön luovuuteen. Luovuuden johtamisella ymmärrän kaiken sen toiminnan, joka liittyy tavalla tai toisella luovan työn edistämiseen, helpottamiseen ja tukemiseen.
Tutkielmani on teoreettinen mallinnus luovuuden johtamisesta sanomalehden toimituksessa. Olen lähestynyt kysymystä määrittelemällä, mitä tarkoitetaan luovan työn johtamisella, millaisia erityispiirteitä liittyy esimiestyöhön sanomalehdissä ja mitä tarkoitetaan luovalla yhteisöllä.
Sanomalehden toimituksessa luovan työn johtamiseen liittyy monia erityispiirteitä, joita ei välttämättä toisenlaisissa luovissa asiantuntijayhteisöissä esiinny. Journalistista työtä hallitsevat kiire, nopea reagointi asioihin ja alituiset keskeytykset. Samalla journalistisen työn olisi kuitenkin oltava luovaa. Tämän ristiriidan yhteensovittaminen hallitsee toimitusyhteisön esimiehen työtä. Esimiehen on tiedostettava työn molemmat puolet ja pyrittävä tasapainottelemaan niiden välillä. Lisäksi journalistiseen työhön ja journalistiseen luovuuteen vaikuttavat monet journalistiseen kulttuuriin, työtapaan ja velvoitteisiin liittyvät seikat.
Olen jakanut tutkielmassani toimitusyhteisöt yksilön ja yhteisön luovuuden perusteella neljään erilaiseen yhteisöön: hukatun luovuuden yhteisöön, luovuutta väheksyvään yhteisöön, luovaan yhteisöön ja huippuluovaan yhteisöön. Luovat ja huippuluovat yhteisöt kykenevät hyödyntämään yksilöiden luovaa potentiaalia, jolloin toimitus pystyy täyttämään tehtävänsä laadukkaan ja luovan journalismin tuottajana.
Toimituksen esimiehen tehtävä luovuuden johtajana on huolehtia siitä, että työyhteisö kykenee nousemaan luovaksi tai huippuluovaksi yhteisöksi. Tähän tehtävään liittyy kolme eri osa-aluetta: tiedostaminen, toiminta ja seuranta. Kaikki kolme osa-aluetta ovat yhtä tärkeitä ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Toiminta, eli sisäisiin ja ulkoisiin perusedellytyksiin vaikuttaminen, jakaantuu edelleen kuuteen osaan eli motivointiin, palautteeseen, luovuudelle myönteiseen ilmapiiriin, ajankäyttöön, työtiloihin sekä resursseihin ja koulutusmahdollisuuksiin. Näihin perusedellytyksiin vaikuttamalla esimies voi pyrkiä lisäämään johtamansa yhteisön luovuutta ja toimia onnistuneesti luovuuden johtajana.
Asiasanat: sanomalehti, luovuus, toimitus työyhteisönä, esimies, johtaminen, luova asiantuntijaorganisaatio
Tarkasteluni kohteena on päivittäinen esimiestyö, eli se miten lähimmät esimiehet vaikuttavat yksittäisten työntekijöiden ja koko toimitusyhteisön luovuuteen. Luovuuden johtamisella ymmärrän kaiken sen toiminnan, joka liittyy tavalla tai toisella luovan työn edistämiseen, helpottamiseen ja tukemiseen.
Tutkielmani on teoreettinen mallinnus luovuuden johtamisesta sanomalehden toimituksessa. Olen lähestynyt kysymystä määrittelemällä, mitä tarkoitetaan luovan työn johtamisella, millaisia erityispiirteitä liittyy esimiestyöhön sanomalehdissä ja mitä tarkoitetaan luovalla yhteisöllä.
Sanomalehden toimituksessa luovan työn johtamiseen liittyy monia erityispiirteitä, joita ei välttämättä toisenlaisissa luovissa asiantuntijayhteisöissä esiinny. Journalistista työtä hallitsevat kiire, nopea reagointi asioihin ja alituiset keskeytykset. Samalla journalistisen työn olisi kuitenkin oltava luovaa. Tämän ristiriidan yhteensovittaminen hallitsee toimitusyhteisön esimiehen työtä. Esimiehen on tiedostettava työn molemmat puolet ja pyrittävä tasapainottelemaan niiden välillä. Lisäksi journalistiseen työhön ja journalistiseen luovuuteen vaikuttavat monet journalistiseen kulttuuriin, työtapaan ja velvoitteisiin liittyvät seikat.
Olen jakanut tutkielmassani toimitusyhteisöt yksilön ja yhteisön luovuuden perusteella neljään erilaiseen yhteisöön: hukatun luovuuden yhteisöön, luovuutta väheksyvään yhteisöön, luovaan yhteisöön ja huippuluovaan yhteisöön. Luovat ja huippuluovat yhteisöt kykenevät hyödyntämään yksilöiden luovaa potentiaalia, jolloin toimitus pystyy täyttämään tehtävänsä laadukkaan ja luovan journalismin tuottajana.
Toimituksen esimiehen tehtävä luovuuden johtajana on huolehtia siitä, että työyhteisö kykenee nousemaan luovaksi tai huippuluovaksi yhteisöksi. Tähän tehtävään liittyy kolme eri osa-aluetta: tiedostaminen, toiminta ja seuranta. Kaikki kolme osa-aluetta ovat yhtä tärkeitä ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Toiminta, eli sisäisiin ja ulkoisiin perusedellytyksiin vaikuttaminen, jakaantuu edelleen kuuteen osaan eli motivointiin, palautteeseen, luovuudelle myönteiseen ilmapiiriin, ajankäyttöön, työtiloihin sekä resursseihin ja koulutusmahdollisuuksiin. Näihin perusedellytyksiin vaikuttamalla esimies voi pyrkiä lisäämään johtamansa yhteisön luovuutta ja toimia onnistuneesti luovuuden johtajana.
Asiasanat: sanomalehti, luovuus, toimitus työyhteisönä, esimies, johtaminen, luova asiantuntijaorganisaatio