Troopit ja niiden kääntäminen Mikael Niemen romaanissa Populärmusik från Vittula sekä sen suomennoksessa ja venäjännöksessä. Aihepiireinä musiikki, alkoholi, uskonto ja luonto
HEINONEN, JENNI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HEINONEN, JENNI
2008
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-09Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan trooppien kääntämistä. Kielikuvaluokkana troopit ovat ajatuksen kuvioita, jotka tarkoittavat aina jotakin muuta kuin mitä ne sananmukaisesti ymmärrettyinä ilmaisevat. Ne edellyttävät kääntäjältä tulkintaa, hyvää tyylitajua sekä kohdekielen ja -kulttuurin hyvää tuntemusta. Tutkimusaineistona käytettiin Mikael Niemen Populärmusik från Vittula -romaania sekä sen suomennosta ja venäjännöstä, ja aineistossa huomio kohdistettiin musiikki-, alkoholi-, uskonto- ja luontokonteksteissa esiintyviin trooppeihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä käännösmenetelmiä hyödyntämällä Mikael Niemen romaanin suomentaja ja venäjäntäjä ovat tutkimuksen kohteeksi valitut troopit kääntäneet. Lisäksi tutkittiin, ovatko kääntäjät onnistuneet kääntämään kohdekielille kaikki tutkimusaineiston troopit, ovatko käännetyt troopit säilyneet rakenteeltaan, sanastoltaan ja aihepiireiltään samoina kuin lähdekieliset troopit ja välittävätkö ne lähdekielisten trooppien merkityksen ja vaikutuksen. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, vaikuttavatko lähde- ja kohdekielten ja -kulttuurien väliset erot trooppien kääntämiseen.
Tutkimusta varten romaanista kerättiin mainittuihin neljään kontekstiin kuuluvat troopit sekä niiden suomennokset ja venäjännökset sekä sellaiset aihepiirejä edustavat lähdekieliset ei-kuvalliset ilmaukset, jotka kääntäjät ovat vuorollaan kääntäneet troopeiksi. Trooppien tunnistamisessa ja ryhmittelyssä tukeuduttiin Markku Variksen sekä G.G. Hazagerovin ja I.B. Lobanovin esittämiin malleihin. Käännösvertailua varten luotiin Peter Newmarkin ja Gideon Touryn kehittelemiin metaforan kääntämisen malleihin perustuva analyysimenetelmä. Trooppien ja niiden käännösten analysoimiseksi ja havainnollistamiseksi tutkimukseen luotiin tietokanta. Luonteeltaan tutkimus on aineistolähtöinen, deskriptiivinen ja vertaileva.
Tutkimus osoitti, että trooppeja on yhtä mahdollista kääntää niin suomeksi kuin venäjäksikin. Apuna siinä tosin tarvitaan useita käännösmenetelmiä. Niistä sanamukaisen kääntämisen menetelmä osoittautui aineiston valossa yleisimmäksi. Tutkimuksessa ei paljastunut yhtä tiettyä ja selkeää tendenssiä, joka selittäisi, mitkä tekijät kulloinkin vaikuttavat käännösmenetelmän valintaan trooppien kääntämisessä, vaan siitä nousi esille pikemminkin lukuisia yksittäisiä tekijöitä, jotka voivat ainakin joissakin tapauksissa ohjailla käännösmenetelmän valintaa. Samalla tutkimus osoitti, että trooppien kääntämiseen vaikuttavat aina monet tekijät, kuten kulttuuri, käännöksen vastaanottajat, kääntäjän omat taiteelliset pyrkimykset sekä genre, jossa troopit esiintyvät. Käännösstrategioiden tasolla havaittiin, etteivät suomentaja ja venäjäntäjä ole noudattaneet trooppien kääntämisessä koko käännöksen kattavaa, johdonmukaista strategiaa, vaan he ovat pikemminkin turvautuneet yksittäisissä käännösratkaisuissaan milloin yhteen, milloin taas toiseen strategiaan.
Avainsanat: troopit, kääntäminen, käännösmenetelmät ja -strategiat, kaunokirjallisuus, ruotsi, suomi, venäjä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä käännösmenetelmiä hyödyntämällä Mikael Niemen romaanin suomentaja ja venäjäntäjä ovat tutkimuksen kohteeksi valitut troopit kääntäneet. Lisäksi tutkittiin, ovatko kääntäjät onnistuneet kääntämään kohdekielille kaikki tutkimusaineiston troopit, ovatko käännetyt troopit säilyneet rakenteeltaan, sanastoltaan ja aihepiireiltään samoina kuin lähdekieliset troopit ja välittävätkö ne lähdekielisten trooppien merkityksen ja vaikutuksen. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, vaikuttavatko lähde- ja kohdekielten ja -kulttuurien väliset erot trooppien kääntämiseen.
Tutkimusta varten romaanista kerättiin mainittuihin neljään kontekstiin kuuluvat troopit sekä niiden suomennokset ja venäjännökset sekä sellaiset aihepiirejä edustavat lähdekieliset ei-kuvalliset ilmaukset, jotka kääntäjät ovat vuorollaan kääntäneet troopeiksi. Trooppien tunnistamisessa ja ryhmittelyssä tukeuduttiin Markku Variksen sekä G.G. Hazagerovin ja I.B. Lobanovin esittämiin malleihin. Käännösvertailua varten luotiin Peter Newmarkin ja Gideon Touryn kehittelemiin metaforan kääntämisen malleihin perustuva analyysimenetelmä. Trooppien ja niiden käännösten analysoimiseksi ja havainnollistamiseksi tutkimukseen luotiin tietokanta. Luonteeltaan tutkimus on aineistolähtöinen, deskriptiivinen ja vertaileva.
Tutkimus osoitti, että trooppeja on yhtä mahdollista kääntää niin suomeksi kuin venäjäksikin. Apuna siinä tosin tarvitaan useita käännösmenetelmiä. Niistä sanamukaisen kääntämisen menetelmä osoittautui aineiston valossa yleisimmäksi. Tutkimuksessa ei paljastunut yhtä tiettyä ja selkeää tendenssiä, joka selittäisi, mitkä tekijät kulloinkin vaikuttavat käännösmenetelmän valintaan trooppien kääntämisessä, vaan siitä nousi esille pikemminkin lukuisia yksittäisiä tekijöitä, jotka voivat ainakin joissakin tapauksissa ohjailla käännösmenetelmän valintaa. Samalla tutkimus osoitti, että trooppien kääntämiseen vaikuttavat aina monet tekijät, kuten kulttuuri, käännöksen vastaanottajat, kääntäjän omat taiteelliset pyrkimykset sekä genre, jossa troopit esiintyvät. Käännösstrategioiden tasolla havaittiin, etteivät suomentaja ja venäjäntäjä ole noudattaneet trooppien kääntämisessä koko käännöksen kattavaa, johdonmukaista strategiaa, vaan he ovat pikemminkin turvautuneet yksittäisissä käännösratkaisuissaan milloin yhteen, milloin taas toiseen strategiaan.
Avainsanat: troopit, kääntäminen, käännösmenetelmät ja -strategiat, kaunokirjallisuus, ruotsi, suomi, venäjä