Die Produktion von Fremdheit in Zeitschriftenartikeln über Immigranten. Diskursanalysen an ausgewählten Beiträgen aus dem Spiegel und der <i>Suomen Kuvalehti</i>

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suomalaisissa ja saksalaisissa maahanmuuttajia käsittelevissä aikakausilehtiartikkeleissa tuotetaan toiseutta. Yhteiskunnassa vallitsee ajatus, että mediassa pyritään välittämään mahdollisimman avarakatseisesta, objektiivista ja poliittisesti korrektia kuvaa maahanmuuttajista. Siihen, toteutuuko tämä käytännössä, pyritään vastaamaan tämän tutkimuksen avulla. Analyysi on tehty suomalaisen Suomen Kuvalehden ja saksalaisen Der Spiegel -lehden välillä. Tutkimusaineisto koostuu vuoden 2007 aikana ilmestyneistä lehdistä.

Saksa vastaan Suomi on vertailuparina kiinnostava, koska Saksa on ollut satoja vuosia jatkuvan maahanmuuton kohteena, kun Suomi taas on tunnettu viime vuosikymmeniin asti lähinnä maastamuutosta. Nyt kummatkin maat kamppailevat samanlaisten, kiihtyvän maahanmuuton ja integraation tuomien haasteiden kanssa. Suomi noviisina, Saksa maana, jolla on vankka kokemus, mutta joka vasta vuonna 2005 hyväksyi itsensä virallisesti maahanmuuttajamaaksi.

Tutkimus muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on määrällinen sisällön erittely, jonka avulla selvitetään, miten teksti voi tuottaa toiseutta rakenteellisin keinoin. Sisällön erittelyn avulla tutkitaan kaikista vuonna 2007 ilmestyneistä maahanmuuttajia käsittelevistä artikkeleista puhujarakennetta, artikkelien aiheita ja sitä, minkä maalaisista maahanmuuttajista lehdissä kirjoitetaan.

Määrällistä sisällönanalyysiä syvennetään Norman Fairclough ja Teun A. van Dijkin teorioihin pohjautuvalla kriittisellä diskurssianalyysillä, jonka avulla tutkitaan, millaisia toiseusdiskursseja maahanmuuttajien representaatiot artikkeleissa tuottavat. Analyysin lopussa pohditaan, miten suomalaisen ja saksalaisen lehden representaatiot eroavat toisistaan ja mistä kyseiset erot mahdollisesti johtuvat.

Analyysi tuo esille, että maahanmuuttajia käsittelevät lehtiartikkelit tuottavat aina toiseutta, vaikka pyrkisivätkin tasa-arvoiseen tiedon tuottamiseen. Toiseusdiskursseja tuotetaan monin eri keinoin ja tasoin, ja voidaan puhua suorista sekä epäsuorista diskursseista. Suomen Kuvalehden ja Der Spiegel -lehden väliltä löytyi erityisesti eroja määrällisessä analyysissä, jossa Der Spiegel tuotti enemmän toiseutta, mutta myös maahanmuuttajien representaatiot ja toiseusdiskurssit erosivat paikoin vahvasti toisistaan.

Asiasanat: maahanmuuttaja, diskurssi, toiseus, genre, representaatio